EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

​Lehdistötilaisuus

 

4.7.2013  

Pääjohtajan alustuspuheenvuoro 

(Epävirallinen käännös)

 

Hyvät kuulijat

 

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.

 

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot ovat vahvistaneet aiemman arviomme. Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä. Samansuuntaisesti rahan määrän ja etenkin luottojen kehitys on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Samaan aikaan viimeaikaisten luottamuskyselyjen perusteella luottamus on edelleen jonkin verran kohentunut aiemmista heikoista lukemista. EKP:n rahapolitiikan mitoituksella pyritään ylläpitämään sellainen kasvua tukeva vaikutus, jota hintavakausnäkymät edellyttävät, ja tukemaan rahamarkkinoiden vakautta. Näin ollen rahapolitiikan mitoitus tukee taloudellisen toimeliaisuuden elpymistä myöhemmin tänä vuonna ja vuonna 2014. EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n neuvosto odottaa EKP:n rahapoliittisten korkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymien pysymiseen kaiken kaikkiaan vaimeina, kun reaalitalous on laaja-alaisesti heikentynyt ja  rahan määrän kehitys on vaimeaa. Tulevina viikkoina EKP:n neuvosto seuraa talouden ja rahan määrän kehitystä koskevaa uutta tietoa kattavasti ja arvioi sen mahdollista vaikutusta hintavakauden näkymiin.

 

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. BKT:n määrä supistui vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 %, kun se oli vähentynyt 0,6 % vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Samaan aikaan työmarkkinatilanne on pysynyt heikkona. Suhdanneindikaattorit – varsinkin kyselytutkimuksiin perustuvat – ovat viime aikoina edelleen jonkin verran kohentuneet aiemmista heikoista lukemista. Tämän vuoden lopulla ja vuoden 2014 puolella kansainvälisen kysynnän asteittaisen elpymisen pitäisi tukea euroalueen viennin kasvua, ja kotimaisen kysynnän pitäisi saada pontta kasvua tukevasta EKP:n rahapolitiikan mitoituksesta samoin kuin inflaation yleisen hidastumisen aiheuttamasta reaalitulojen viimeaikaisesta kasvusta. Huolimatta viimeaikaisesta kehityksestä myös rahoitusmarkkinatilanteen yleisen paranemisen sitten viime kesän pitäisi vähitellen vaikuttaa reaalitalouden kehitykseen, samoin kuin edistymisen julkisen talouden vakauttamisessa. Vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat kuitenkin yhä vaimentamaan talouskasvua. Kokonaisuutena euroalueen talouskehityksen odotetaan vakautuvan ja elpyvän vielä tämän vuoden kuluessa, joskin hitaasti.

 

Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen hitaamman kasvun suuntaan osoittavia riskejä. Maailmanlaajuisten raha- ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen viimeaikaisella kiristymisellä ja siihen liittyvillä epävarmuustekijöillä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen ja kansainvälinen kysyntä kehittyisi odotettua heikommin ja että euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.

 

Kuten viime kuukausina on todettu, vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan vaihtelevan jonkin verran vuoden mittaan, mikä johtuu erityisesti vertailuajankohdan vaikutuksista. Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli 1,6 % kesäkuussa 2013, kun se toukokuussa oli ollut 1,4 %. Inflaatiovauhdin nopeutumisen taustalla on vertailuajankohdan vaikutus, joka liittyy energian vuodentakaiseen hintakehitykseen. Keskipitkän aikavälin hintapaineiden odotetaan kuitenkin pysyvän vaimeina, mikä kuvastaa kokonaiskysynnän laaja-alaista vaimeutta ja talouden hidasta elpymistä. Keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti hintavakauden määritelmän mukaisina. 

 

Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvien riskien odotetaan edelleen olevan jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että hallinnollisesti säänneltyjä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan ja että raaka-aineiden hinnat nousevat odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.

 

Rahatalouden analyysin tuoreimmat tiedot vahvistavat, että rahan määrän ja erityisesti luottojen kehitys on vaimeaa. Lavean raha-aggregaatin (M3) vuotuinen kasvuvauhti hidastui toukokuussa 2,9 prosenttiin, kun se huhtikuussa oli ollut 3,2 %. Lisäksi M1:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui toukokuussa 8,4 prosenttiin oltuaan huhtikuussa 8,7 %. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen määrä oli edelleen pienempi kuin vuotta aiemmin. Kun kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) pysyi toukokuussa 0,3 prosentissa eli jokseenkin ennallaan vuodenvaihteesta lähtien, yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli toukokuussa 2,1 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Huhtikuussa määrä oli ollut 1,9 % vuodentakaista pienempi. Samoin kuin huhtikuussa lainojen kuukausitason runsaat nettomääräiset takaisinmaksut toukokuussa kohdistuivat lyhytaikaisiin lainoihin. Tämä saattaa johtua käyttöpääoman kysynnän vähenemisestä tilanteessa, jossa yritysten tilauskannat olivat alkukeväällä heikkoja. Yleisesti ottaen lainojen heikko kasvu johtuu edelleen suurelta osin tämänhetkisestä suhdannesyklistä, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla.

 

Kesästä 2012 lähtien pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti, ja erityisesti monien ongelmista kärsivien maiden kotimainen talletuskanta on vahvistunut. Tämä on osaltaan vähentänyt turvautumista eurojärjestelmältä saatavaan rahoitukseen, mistä on osoituksena kolmen vuoden pitempiaikaisiin rahoitusoperaatioihin liittyvien takaisinmaksujen jatkuminen. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Päättäväiset jatkotoimet pankkiunionin perustamiseksi edistävät tämän tavoitteen saavuttamista. Erityisesti tuleva yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi (Single Resolution Mechanism, SRM) ovat välttämättömiä elementtejä pankkijärjestelmän yhdentymisen palauttamiseksi. Näin ollen ne on pantava täytäntöön nopeasti.

 

Kaiken kaikkiaan hintakehityksen pitäisi taloudellisen analyysin perusteella pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.

 

Muusta talouspolitiikasta EKP:n neuvosto panee merkille Eurooppa-neuvoston 27.–28.6.2013 tekemät aloitteet nuorisotyöttömyyteen sekä pienten ja keskisuurten yritysten investointeihin ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä samoin kuin sen, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi tuolloin vuoden 2013 talouspolitiikan EU-ohjausjakson maakohtaiset suositukset. EKP:n neuvosto korostaa, että näiden suositusten täytäntöönpano on välttämätöntä euroalueen kestävän elpymisen edistämiseksi. Lisäksi uutta Euroopan finanssi- ja talouspolitiikan ohjausjärjestelmää tulisi soveltaa tinkimättömästi, ja rakenteellisia uudistuksia tulisi pyrkiä viemään eteenpäin entistä paljon määrätietoisemmin kasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Neuvosto pitääkin erittäin tärkeänä, että toimet kohdennetaan työ- ja hyödykemarkkinoiden kilpailukyvyn ja joustavuuden parantamiseen. EKP:n neuvosto näkee myös lukuisat toimet pankkiunionin aikaansaamiseksi askeleina oikeaan suuntaan, mutta kehottaa samalla toteuttamaan ne ripeästi.

 

Vastaamme nyt kysymyksiinne.