EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

1.8.2013

(Epävirallinen käännös)

 

Hyvät kuulijat

 

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.

 

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot ovat vahvistaneet aiemman arviomme. Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä. Samansuuntaisesti rahan määrän ja etenkin luottojen kehitys on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Samaan aikaan luottamus on viimeaikaisten kyselytietojen perusteella edelleen jonkin verran kohentunut aiemmista heikoista lukemista, mikä alustavasti vahvistaa odotuksia taloudellisen toimeliaisuuden vakaantumisesta. EKP:n rahapolitiikan mitoituksella pyritään edelleenkin ylläpitämään sellaista kasvua tukevaa vaikutusta, jota hintavakausnäkymät edellyttävät, ja tukemaan rahamarkkinoiden vakautta. Näin ollen rahapolitiikan mitoitus tukee taloudellisen toimeliaisuuden asteittaista elpymistä tämän vuoden loppuaikana ja vuonna 2014. EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n neuvosto vahvistaa, että se odottaa EKP:n rahapoliittisten korkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu edelleen siihen, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pysyneet yhä kaiken kaikkiaan vaimeina, kun reaalitalous on laaja-alaisesti heikentynyt ja rahan määrän kehitys on vaimeaa. Tulevina viikkoina EKP:n neuvosto seuraa talouden ja rahan määrän kehitystä koskevaa uutta tietoa kattavasti ja arvioi sen mahdollista vaikutusta hintavakauden näkymiin.

 

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen talous on supistunut kuusi neljännestä peräkkäin. Viimeaikaisten kyselytietojen perusteella luottamus on kuitenkin edelleen jonkin verran kohentunut aiemmista heikoista lukemista, mikä alustavasti vahvistaa odotuksia taloudellisen toimeliaisuuden vakaantumisesta vaimeaksi. Samaan aikaan työmarkkinatilanne on pysynyt heikkona. Tämän vuoden loppuaikana ja vuoden 2014 puolella kansainvälisen kysynnän asteittaisen elpymisen pitäisi tukea euroalueen viennin kasvua ja kotimaisen kysynnän pitäisi saada pontta kasvua tukevasta EKP:n rahapolitiikan mitoituksesta samoin kuin inflaation yleisen hidastumisen aiheuttamasta reaalitulojen viimeaikaisesta kasvusta. Myös rahoitusmarkkinoiden tilan yleinen kohentuminen sitten viime kesän näyttää vähitellen vaikuttavan reaalitalouden kehitykseen samoin kuin edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa. Vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat kuitenkin yhä vaimentamaan talouskasvua. Kokonaisuutena euroalueen talouskehityksen odotetaan vakautuvan ja elpyvän hitaasti.

 

Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen hitaamman kasvun suuntaan osoittavia riskejä. Maailmanlaajuisten raha- ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen viimeaikaisella kehityksellä ja siihen liittyvillä epävarmuustekijöillä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen ja kansainvälinen kysyntä kehittyisi odotettua heikommin ja että euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.

 

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli heinäkuussa 1,6 % eli sama kuin kesäkuussa. Tällä hetkellä vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan tilapäisesti hidastuvan tulevina kuukausina, mikä johtuu erityisesti vertailuajankohdan vaikutuksista, jotka liittyvät energian hinnan 12 kuukauden takaiseen kehitykseen. Kun hintapaineita tarkastellaan rahapolitiikan kannalta olennaisesta keskipitkän aikavälin näkökulmasta, hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina, mikä kuvastaa kokonaiskysynnän laaja-alaista vaimeutta ja talouden hidasta elpymistä. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti hintavakauden määritelmän mukaisina.

 

Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvien riskien odotetaan edelleen olevan jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että hallinnollisesti säänneltyjä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan ja että raaka-aineiden hinnat nousevat odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.

Rahatalouden analyysin mukaan rahan määrän ja erityisesti luottojen kasvu oli edelleen vaimeaa kesäkuussa. Lavean raha-aggregaatin (M3) vuotuinen kasvuvauhti hidastui kesäkuussa 2,3 prosenttiin, kun se toukokuussa oli ollut 2,9 %. Lisäksi M1:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui kesäkuussa 7,5 prosenttiin oltuaan toukokuussa 8,4 %. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen määrä pieneni edelleen vuotta aiemmasta. Kun kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) pysyi kesäkuussa 0,3 prosentissa eli jokseenkin samana kuin vuodenvaihteesta lähtien, yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli kesäkuussa 2,3 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Toukokuussa määrä oli ollut 2,1 % vuodentakaista pienempi. Lainojen heikko kasvu johtuu edelleen suurelta osin tämänhetkisestä suhdannesyklistä, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Vuoden 2013 toista neljännestä koskeva pankkien luotonantokysely vahvistaa, että lainanottajien riskit ja makrotalouden epävarmuus olivat edelleen tärkeimmät pankkien luotonantoa rajoittavat tekijät. Yrityslainojen luottoehtoja tiukennettiin kuitenkin vuoden 2013 toisella neljänneksellä suurin piirtein saman verran kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun taas kotitalouksille myönnettyjen lainojen luottoehtojen tiukkeneminen väheni.

 

Kesästä 2012 lähtien pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti, ja erityisesti monien ongelmista kärsivien maiden kotimainen talletuskanta on vahvistunut. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Päättäväiset jatkotoimet pankkiunionin perustamiseksi edistävät tämän tavoitteen saavuttamista.

 

Kaiken kaikkiaan hintakehityksen pitäisi taloudellisen analyysin perusteella pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tätä näkemystä.

 

Finanssipolitiikan puolella euroalueen maiden tulisi pitäytyä pyrkimyksissään pienentää julkisen talouden alijäämiä, jotta velkasuhteet saadaan jälleen supistumaan. Painopisteen tulisi olla kasvua edistävissä julkisen talouden strategioissa, jotka perustuvat keskipitkän aikavälin näkökulmaan ja yhdistävät julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamisen verotuksen vääristävien vaikutusten minimoimiseen. Jotta tällaisten strategioiden kokonaisvaikutuksia voidaan vahvistaa, jäsenvaltioiden on tehostettava tarvittavien rakenneuudistusten toteuttamista kilpailukyvyn, kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseksi. Työmarkkinoiden jäykkyyksien poistaminen, hallinnollisten rasitteiden vähentäminen ja hyödykemarkkinoiden kilpailullisuuden vahvistaminen tukevat etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nämä rakenteelliset uudistustoimet ovat välttämättömiä tämänhetkisen suuren työttömyyden ja varsinkin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi euroalueella.

 

Vastaamme nyt kysymyksiinne.

 

​