EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

 

5.9.2013

(Epävirallinen käännös)

 

Hyvät kuulijat

Toivotan teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerron nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot ja analyysit ovat tukeneet entisestään aiempaa arviotamme. Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä. Samansuuntaisesti rahan määrän ja etenkin luottojen kehitys on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Samaan aikaan BKT:n kasvuvauhti oli positiivinen vuoden toisella neljänneksellä, kun se kuutena edellisenä neljänneksenä oli ollut negatiivinen. Elokuuhun asti ulottuvat luottamusindikaattoritiedot vahvistavat, että taloudellinen toimeliaisuus on odotusten mukaisesti asteittain kohenemassa aiemmista heikoista lukemista. EKP:n rahapolitiikan mitoituksella pyritään edelleenkin ylläpitämään sellaista kasvua tukevaa vaikutusta, jota hintavakausnäkymät edellyttävät, ja tukemaan rahamarkkinoiden vakautta. Näin ollen rahapolitiikan mitoitus tukee taloudellisen toimeliaisuuden asteittaista elpymistä. EKP:n neuvoston heinäkuisen ennakoivan viestinnän mukaisesti EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen. Neuvosto vahvistaa, että se odottaa EKP:n rahapoliittisten korkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu edelleen siihen, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pysyneet yhä kaiken kaikkiaan maltillisina, kun reaalitalous on laaja-alaisesti heikentynyt ja rahan määrän kehitys on vaimeaa. Tulevina viikkoina EKP:n neuvosto seuraa talouden ja rahan määrän kehitystä koskevaa uutta tietoa kattavasti ja arvioi sen mahdollista vaikutusta hintavakauden keskipitkän aikavälin näkymiin. Rahamarkkinatilanteeseen on vaikuttanut myös ylimääräisen likviditeetin asteittainen väheneminen. Kolmen vuoden pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa jaetun likviditeetin ennenaikaiset takaisinmaksut kuvastavat rahoitusmarkkinoiden luottamuksen kohenemista, rahoitusmarkkinoiden pirstaloitumisen jonkinasteista vähenemistä ja euroalueen pankeissa meneillään olevaa velkaantumisen vähentämisprosessia. EKP:n neuvosto seuraa erityisen tarkasti tämän kehityksen mahdollisia vaikutuksia rahapolitiikan mitoituksen kannalta.

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2013 toisella neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä. Tätä oli edeltänyt negatiivinen kasvu kuutena peräkkäisenä neljänneksenä. Kasvua selittää osaksi tämän vuoden alkupuoliskon sääoloihin liittyvän tilapäisen vaikutuksen loppuminen. Tämän jälkeen elokuuhun asti ulottuvien luottamuskyselyjen tulokset ovat kohentuneet entisestään aiemmista heikoista lukemista, mikä kaiken kaikkiaan vahvistaa EKP:n neuvoston aiemmat odotukset taloudellisen toimeliaisuuden asteittaisesta kohenemisesta. Perusskenaarion mukaisesti tuotannon odotetaan elpyvän hitaasti tämän vuoden loppuaikana ja vuoden 2014 puolella, mikä johtuu erityisesti siitä, että kotimainen kysyntä kohenee asteittain kasvua tukevan rahapolitiikan mitoituksen myötä. Euroalueen taloudellisen toimeliaisuuden pitäisi lisäksi hyötyä euroalueen vientituotteiden ulkomaisen kysynnän asteittaisesta voimistumisesta. Myös rahoitusmarkkinoiden tilan yleinen kohentuminen sitten viime kesän näyttää vähitellen vaikuttavan reaalitalouden kehitykseen samoin kuin edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa. Lisäksi inflaation yleinen hidastuminen on viime aikoina kasvattanut reaalituloja. Euroalueen työttömyys on kuitenkin edelleen huomattava, ja vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat yhä vaimentamaan talouskasvua.

Tämä arvio näkyy myös syyskuussa 2013 julkaistavissa EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen BKT:n määrän vuotuisen kasvun ennakoidaan olevan –0,4 % vuonna 2013 ja 1,0 % vuonna 2014. Kesäkuussa 2013 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin verrattuna vuotta 2013 koskevaa BKT:n määrän kasvuennustetta on tarkistettu 0,2 prosenttiyksikköä suuremmaksi, lähinnä tuoreimpien tietojen vaikutuksesta. Kasvuennuste vuodeksi 2014 on 0,1 prosenttiyksikköä heikompi kuin kesäkuussa julkaistuissa arvioissa.

Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Maailmanlaajuisten raha- ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen viimeaikaisella kehityksellä ja siihen liittyvillä epävarmuustekijöillä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät raaka-aineiden hintojen mahdolliseen nousuun uusien geopoliittisten jännitteiden vaikutuksesta, odotettua heikompaan kansainväliseen kysyntään ja siihen, että euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli elokuussa odotetusti 1,3 %, kun se kesä- ja heinäkuussa oli ollut 1,6 %. Energian hinnan ja valuuttakurssien kehitystä koskevien tämänhetkisten oletusten perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan tulevina kuukausina pysyvän hitaana, mikä johtuu erityisesti energian hinnan kehityksestä. Kun hintapaineita tarkastellaan rahapolitiikan kannalta olennaisesta keskipitkän aikavälin näkökulmasta, niiden odotetaan pysyvän vaimeina, mikä kuvastaa kokonaiskysynnän laaja-alaista vaimeutta ja talouden elpymisen hitautta. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti hintavakauden määritelmän mukaisina.

Tämä arvio näkyy myös syyskuussa 2013 julkaistavissa euroaluetta koskevissa EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 1,5 % vuonna 2013 ja 1,3 % vuonna 2014. Kesäkuussa 2013 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin verrattuna vuoden 2013 inflaatiovauhdin ennustetaan olevan 0,1 prosenttiyksikköä aiemmin arvioitua nopeampaa. Arvio vuoden 2014 inflaatiovauhdista ei sitä vastoin ole muuttunut.

Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvien riskien odotetaan edelleen olevan jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät raaka-aineiden hintojen nousuun sekä siihen, että hallinnollisesti säänneltyjä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.

Rahatalouden analyysin ja heinäkuuta koskevien tietojen mukaan lavean  rahan (M3) määrän ja erityisesti luottojen kasvu oli edelleen vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui heinäkuussa edelleen 2,2 prosenttiin, kun se kesäkuussa oli ollut 2,4 %. M1:n vuotuinen kasvuvauhti pysyi vahvana, vaikka hidastuikin heinäkuussa 7,1 prosenttiin kesäkuun 7,5 prosentista. M3:n kasvua tuki edelleen erityisesti pääoman nettotuonti euroalueelle. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen määrä sitä vastoin pieneni edelleen vuotta aiemmasta. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) pysyi heinäkuussa 0,3 prosentissa eli jokseenkin samana kuin vuodenvaihteesta lähtien. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli heinäkuussa 2,8 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Kesäkuussa määrä oli 2,3 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Lainojen heikko kasvu johtuu edelleen suurelta osin tämänhetkisestä suhdannesyklistä, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla.

Kesästä 2012 lähtien pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti, ja erityisesti monien ongelmista kärsivien maiden kotimainen talletuskanta on vahvistunut. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Päättäväiset toimet pankkiunionin perustamiseksi edistävät tämän tavoitteen saavuttamista.

Kaiken kaikkiaan hintakehityksen pitäisi taloudellisen analyysin perusteella pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.

Euroalueen maiden on jatkettava uudistusohjelmia tasapainottomuuksien vähentämiseksi edelleen sekä tukeakseen sekä kilpailukykyä, kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. Finanssipolitiikan puolella hallitusten on pitäydyttävä pyrkimyksissään supistaa julkisen talouden alijäämiä ja saada velkasuhteet pienenevään suuntaan. Julkisen talouden vakauttamisen tulisi suuntautua kasvua edistäviin toimiin, jotka perustuvat keskipitkän aikavälin näkökulmaan ja yhdistävät julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamisen verotuksen vääristävien vaikutusten minimoimiseen. Talouspolitiikan saralla kilpailukykyä lisäävät hyödykemarkkinoiden uudistukset tukevat tavarakauppasektoria ja edistävät uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Korkeat työttömyysasteet edellyttävät puolestaan päättäväisiä rakenneuudistuksia työmarkkinoiden jäykkyyksien vähentämiseksi ja työvoiman kysynnän lisäämiseksi.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.