Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot vahvistavat, että euroalueen talouden maltillinen elpyminen etenee aiemmin arvioidusti. Samaan aikaan euroalueen talouskehitystä koskevat EKP:n asiantuntijoiden viimeisimmät arviot, jotka ulottuvat nyt vuoden 2016 loppuun, tukevat aiempia odotuksia siitä, että edessä on pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa YKHI-inflaation vähittäinen kiihtyminen 2 prosentin tuntumaan. Tähän kuvaan sopii, että rahan määrän ja luotonannon kehitys on yhä vaimeaa. Euroalueen keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat edelleen tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaiset, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
Käytettävissä olevat keskipitkän aikavälin hintakehitys- ja kasvunäkymiä koskevat tiedot ja analyysit vahvistavat oikeaksi päätöksen, että rahapolitiikan mitoitus pidetään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen. Näin tuetaan euroalueen talouden vähittäistä elpymistä. EKP:n neuvosto vahvistaa ennakoivan viestintänsä: se odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu siihen, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat kaiken kaikkiaan vaimeat taloustilanteen yleisen heikkouden, käyttämättömän kapasiteetin runsauden ja rahan määrän ja luotonannon hitaan kasvun vuoksi.
EKP:n neuvosto seuraa rahamarkkinoiden kehitystä tiiviisti ja on valmis harkitsemaan kaikkien käytettävissä olevien välineiden käyttämistä. EKP:n neuvosto ylläpitää edelleen määrätietoisesti kasvua voimakkaasti tukevaa rahapolitiikkaa ja ryhtyy tarvittaessa uusiin päättäväisiin toimiin.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä. Neljännesvuositasolla kasvu jatkui jo kolmantena peräkkäisenä neljänneksenä. Kyselypohjaisten luottamusindikaattorien kehitys helmikuulle saakka viittaa siihen, että maltillinen kasvu on jatkunut myös vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Menossa olevan elpymisen odotetaan jatkuvan, joskin hitaana. Etenkin kotimaisessa kysynnässä pitäisi edelleen näkyä kohenemisen merkkejä, kun kasvua tukeva rahapolitiikka, rahoitusolojen paraneminen sekä edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenteellisissa uudistuksissa tukevat kysyntää. Lisäksi energian hintojen lasku kasvattaa reaalituloja, ja taloudellisen toimeliaisuuden odotetaan hyötyvän euroalueen vientituotteiden kysynnän asteittaisesta voimistumisesta. Euroalueen työttömyysaste on kuitenkin vakaantumisestaan huolimatta edelleen korkea, ja vielä tarvittavat taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla hidastavat yhä talouden elpymisvauhtia.
Samankaltainen käsitys välittyy EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2014 arvioista, joissa euroalueen BKT:n määrän vuotuiseksi kasvuksi arvioidaan 1,2 % vuonna 2014 ja 1,5 % vuonna 2015 sekä 1,8 % vuonna 2016. BKT:n määrän kasvu vuodeksi 2014 on arvioitu hieman nopeammaksi kuin joulukuussa 2013 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa.
Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden ja nousevien markkinatalouksien tilanteen kehityksellä sekä geopoliittisilla riskeillä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen kysyntä ja vienti kehittyisivät ennakoitua heikommin tai että euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli helmikuussa 0,8 % eli sama kuin (arvioitua nopeammaksi todettu) inflaatiovauhti tammikuussa. Energian hinta laski helmikuussa enemmän kuin edelliskuussa, kun taas teollisuustuotteiden ja palvelujen hinnat nousivat enemmän kuin tammikuussa. Tämänhetkisten tietojen ja energian futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan tulevina kuukausina pysyvän jotakuinkin nykyisellään. Tämän jälkeen inflaatiovauhti nopeutunee vähitellen lähemmäksi 2:ta prosenttia euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten mukaisesti.
Tämä arvio näkyy myös maaliskuussa 2014 julkaistavissa euroaluetta koskevissa EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 1,0 % vuonna 2014 ja 1,3 % vuonna 2015. Vuoden 2016 inflaatiovauhdiksi ennustetaan 1,5 %. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin arvioidaan olevan 1,7 %. Joulukuussa 2013 julkaistuun EKP:n asiantuntijoiden arvioon verrattuna inflaatiovauhti vuodeksi 2014 on tarkistuksissa hieman hidastunut. Maaliskuussa 2014 julkaistavat EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudelliset arviot kattavat nyt ensimmäisen kerran kolmen vuoden arviointijakson. Tämän vuoksi on syytä korostaa, että asiantuntijoiden arviot ovat luonteeltaan ehdollisia ja perustuvat useisiin teknisiin oletuksiin, kuten mm. siihen, että valuuttakurssit pysyvät ennallaan ja öljyn hinta laskee. On myös huomattava, että arvioita koskeva epävarmuus kasvaa sitä mukaa kuin arviointijakso pitenee.
EKP:n neuvoston riskiarvion mukaan hintakehitysnäkymiin liittyvät sekä aiemmin arvioitua hitaamman että nopeamman inflaation riskit ovat vähäiset ja jokseenkin tasapainossa keskipitkällä aikavälillä.
Rahatalouden analyysi ja tammikuuta 2014 koskevat tiedot vahvistavat arviota, että lavean rahan (M3) määrän ja luottojen kasvu oli edelleen vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 1,2 prosenttiin tammikuussa, kun se joulukuussa oli ollut 1,0 %. M3:een tehtyjen sijoitusten kasvu oli kuukausitasolla huomattavaa, mikä kompensoi sijoitusten tuntuvaa vähenemistä joulukuussa. M3:n kasvun nopeutuminen johtui siitä, että M1:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 6,2 prosenttiin joulukuun 5,7 prosentista. Kuten edellisinäkin kuukausina M3:n kasvua tuki edelleen erityisesti rahalaitosten ulkomaisten nettosaamisten kasvu.Tämä puolestaan johtui ulkomaisten sijoittajien euroalueen arvopapereita kohtaan tunteman kiinnostuksen lisääntymisestä. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen muutosvauhti hidastui edelleen. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli tammikuussa 2,9 % pienempi kuin vuotta aiemmin, mutta yhtä suuri kuin joulukuussa. Yrityksille myönnettyjen lainojen heikko kasvu johtuu edelleen viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskistä sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli tammikuussa 0,2 % eli jokseenkin samana kuin vuoden 2013 alusta lähtien.
Pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti kesästä 2012 lähtien. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Tämä on tavoitteena pankkien tilan kattavassa arvioinnissa, jota EKP toteuttaa parhaillaan, kun taas pankkiunionin perustamista koskevien lisätoimien pikainen täytäntöönpano auttaa entisestään palauttamaan luottamuksen rahoitusjärjestelmään.
Taloudellinen analyysi vahvistaa kaiken kaikkiaan EKP:n neuvoston odotukset siitä, että edessä on pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on lähempänä 2 %. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa käsityksen, että euroalueen hintapaineet ovat vaimeita keskipitkällä aikavälillä.
Finanssipolitiikassa EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudellisesta arviosta ilmenee, että edistyminen julkisen talouden tasapainottomuuksien vähentymisessä euroalueella on jatkunut. BKT:hen suhteutetun julkisen talouden alijäämän odotetaan euroalueella supistuneen 3,2 prosenttiin vuonna 2013, ja tänä vuonna alijäämäsuhteen ennakoidaan pienenevän edelleen 2,7 prosenttiin. BKT:hen suhteutetun julkisen talouden velan arvioidaan olevan suurimmillaan 93,5 prosentissa vuonna 2014, ennen kuin se pienenee hieman vuonna 2015. Euroalueen maiden tulisi pitäytyä aiemmissa pyrkimyksissään vakauttaa julkista taloutta ja saada suuret velkasuhteet pienenevään suuntaan keskipitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikan suunnitelmien tulisi olla vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia ja varmistaa, että vakauttamistoimet tukevat kasvua ja yhdistävät julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamisen verotuksen vääristävien vaikutusten minimoimiseen. Kansallisten viranomaisten olisi myös jatkettava rakenneuudistusten määrätietoista toteuttamista kaikissa euroalueen maissa. Näiden uudistusten tulisi etenkin helpottaa yritystoimintaa ja lisätä työllisyyttä, jolloin ne vahvistavat euroalueen kasvupotentiaalia ja vähentävät työttömyyttä euroalueen maissa. EKP:n neuvosto suhtautuukin myönteisesti Euroopan komission eiliseen tiedotteeseen, joka koski makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista sekä liiallisten alijäämien menettelyä. On ratkaisevan tärkeää, että valtionvelkakriisin myötä merkittävästi vahvistetut euroalueen makrotalouden valvontajärjestelyt pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan ja johdonmukaisesti.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.