Siirry sisältöön
Lehdistötilaisuus
8.5.2014
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)

 

Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Lämpimät kiitokset pääjohtaja Coenelle vieraanvaraisuudesta ja erityiskiitokset Belgian keskuspankin henkilökunnalle EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerromme nyt kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös euroryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot viittaavat edelleen siihen, että euroalueen talouden maltillinen elpyminen etenee aiemmin arvioidusti. Samaan aikaan viimeisimmät tiedot vastaavat yhä EKP:n neuvoston odotuksia siitä, että edessä on pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota seuraa YKHI-inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen. Rahatalouden analyysi vahvistaa käsitystä, että keskipitkän aikavälin hintapaineet ovat euroalueella vaimeita. Euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat edelleen tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaiset, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.

EKP:n neuvosto seuraa talouden kehitystä ja rahamarkkinoita hyvin tiiviisti. Neuvosto jatkaa kasvua voimakkaasti tukevaa rahapolitiikkaa ja toimii tarvittaessa nopeasti keventämällä rahapolitiikkaa edelleen. EKP:n neuvosto vahvistaa, että se odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu siihen, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat kaiken kaikkiaan vaimeat taloustilanteen yleisen heikkouden, käyttämättömän kapasiteetin runsauden sekä rahan määrän ja luotonannon hitaan kasvun vuoksi. Neuvosto on yksimielinen sitoumuksessaan käyttää myös epätavanomaisia välineitä toimivaltansa rajoissa puuttuakseen tehokkaasti liian pitkästä hitaan inflaation kaudesta aiheutuviin riskeihin. Lisää tietoa ja analyysejä inflaationäkymistä ja pankkilainojen saatavuudesta yksityiselle sektorille on tulossa kesäkuun alussa.

Seuraavaksi tästä arvioista yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Neljännesvuositasolla kasvu jatkui jo kolmantena peräkkäisenä neljänneksenä. Tuoreimmat tiedot ja kyselyindikaattorit vahvistavat, että meneillään oleva maltillinen elpyminen on jatkunut vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä ja toisen neljänneksen alussa. Kotimaisen kysynnän pitäisi saada edelleen pontta monista tekijöistä, kuten kasvua tukevasta rahapolitiikan mitoituksesta, rahoitusolojen paranemisen välittymisestä reaalitalouteen, edistymisestä julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenteellisissa uudistuksissa sekä energian hintakehityksestä. Vaikka työmarkkinat ovat vakaantuneet ja niillä on havaittavissa ensimmäisiä merkkejä paranemisesta, euroalueen työttömyys on edelleen suuri ja käyttämätöntä kapasiteettia on yhä runsaasti. Lisäksi rahalaitosten yksityiselle sektorille myöntämien lainojen vuotuinen muutosvauhti oli maaliskuussa edelleen negatiivinen ja vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat yhä vaimentamaan talouden elpymisvauhtia.

Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Geopoliittisilla riskeillä sekä maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden ja nousevien markkinatalouksien kehityksellä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen kysyntä kehittyisi odotettua heikommin ja euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus jäisi riittämättömäksi ja myös viennin kasvu olisi ennakoitua hitaampaa.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti kiihtyi huhtikuussa 0,7 prosenttiin, kun se maaliskuussa oli ollut 0,5 %. Pääsiäisen ajoittumisen vuoksi inflaation nopeutuminen johtui odotetusti lähinnä palvelujen hintojen noususta. Nykytiedon valossa vuotuisen YKHI-inflaation odotetaan tulevina kuukausina pysyvän suunnilleen nykyisellään ja alkavan nopeutua vähitellen vasta vuonna 2015, ja vuoden 2016 loppupuolella inflaatiovauhdin odotetaan olevan lähempänä 2:ta prosenttia. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden uudet kokonaistaloudelliset arviot ovat käytettävissä kesäkuun alussa. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti hintavakauden määritelmän mukaisina.

EKP:n neuvoston mukaan hintakehitysnäkymiin liittyvät aiemmin arvioitua sekä hitaamman että nopeamman inflaation riskit ovat rajalliset ja jokseenkin tasapainossa keskipitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä EKP:n neuvosto seuraa tarkasti sekä geopoliittisten riskien että valuuttakurssikehityksen mahdollisia heijastusvaikutuksia.

Rahatalouden analyysi ja maaliskuuta 2014 koskevat tiedot osoittavat edelleen, että lavean rahan (M3) määrän kasvu oli vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui maaliskuussa 1,1 prosenttiin, kun se helmikuussa oli ollut 1,3 %. Suppean raha-aggregaatin M1:n kasvu oli yhä vahvaa, mutta hidastui 5,6 prosenttiin maaliskuussa, kun se helmikuussa oli ollut 6,2 %. Rahalaitosten ulkomaisten nettosaamisten kasvu on yhä keskeisin M3:n vuotuista kasvua tukeva tekijä, ja näiden saamisten kasvussa näkyy osittain se, että kansainväliset sijoittajat ovat edelleen kiinnostuneita euroalueen sijoituskohteista.

Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli maaliskuussa 3,1 % pienempi kuin vuotta aiemmin kuten helmikuussakin. Yrityksille myönnettyjen lainojen heikko kehitys johtuu edelleen viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskistä sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli maaliskuussa 0,4 % eli jokseenkin sama kuin vuoden 2013 alusta lähtien.

Pankkien luotonantokysely huhtikuulta 2014 vahvisti käsitystä, että yrityksille ja kotitalouksille suuntautuvan luotonannon edellytykset ovat vakautuneet. Yritysten luottoehdot kolmen edeltäneen kuukauden aikana pysyivät suunnilleen ennallaan, mutta nettomääräisesti kotitalouksien luottoehdot helpottuivat. Jokseenkin näiden tulosten mukaisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saantia koskevassa, lokakuusta 2013 maaliskuuhun 2014 ulottuvassa kyselyssä pienet ja keskisuuret yritykset ilmoittivat pankkilainan saannin hankaluuksien vähentyneen ja lainansaannin itse asiassa parantuneen joissakin euroalueen maissa. Molempien kyselyjen mukaan yleisten talousnäkymien vaikutus tähän kehitykseen on ollut vähemmän negatiivista tai jopa positiivista. Samaan aikaan pankit kertoivat luottoehtojen olevan edelleen tiukat historiaansa nähden.

Pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti kesästä 2012 lähtien. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Meneillään olevalla pankkien taseiden kattavalla arvioinnilla on tässä yhteydessä keskeinen merkitys. Pankkien tulisi hyödyntää tämä arviointi täysimääräisesti parantaakseen pääoma- ja vakavaraisuustilannettaan ja vaikuttaakseen siten siihen, että ne selviytyvät mahdollisista luotontarjontaan liittyvistä rajoitteista, jotka saattaisivat hidastaa elpymistä.

Taloudellinen analyysi vahvistaa kaiken kaikkiaan EKP:n neuvoston odotukset siitä, että edessä on pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että YKHI-inflaatio on lähempänä 2:ta prosenttia. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa käsitystä, että keskipitkän aikavälin hintapaineet euroalueella ovat vaimeita.

Finanssipolitiikan puolella Euroopan komission kevään ennusteessa arvioidaan, että BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä supistuu edelleen: alijäämäsuhde oli 3,0 % vuonna 2013, mutta pienenee 2,5 prosenttiin vuonna 2014 ja 2,3 prosenttiin vuonna 2015. BKT:hen suhteutetun julkisen talouden velan odotetaan vakautuvan 96,0 prosenttiin vuonna 2014 ja pienenevän edelleen 95,4 prosenttiin vuonna 2015. Koska velkasuhteet ovat yhä varsin suuret ja julkisen talouden kestävyyttä on parannettava, euroalueen maiden olisi pidettävä kiinni julkisen talouden vakauttamisessa saavutetusta edistyksestä ja noudatettava vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia sitoumuksiaan. Samalla tarvitaan kattavia ja kunnianhimoisia työ- ja hyödykemarkkinoiden rakenneuudistuksia, jotta voidaan lisätä euroalueen kasvupotentiaalia, parantaa alueen sopeutumiskykyä ja vähentää työttömyyttä, joka on tällä hetkellä suuri useassa euroalueen maassa. EKP:n neuvosto onkin samalla kannalla kuin Ecofin-neuvosto tiistaina antamassaan tiedotteessa, jonka mukaan päättäväiset toimet ovat tarpeen maissa, joissa makrotalouden epätasapaino haittaa talous- ja rahaliiton moitteetonta toimintaa.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.

 
Euroopan keskuspankki
Viestintäosasto
Tiedotus (Press and Information Division)
Kaiserstrasse 29
D-60311 Frankfurt am Main
Puh.: +49 69 1344 7455, faksi: +49 69 1344 7404
Kopiointi sallitaan, kunhan lähde mainitaan.