EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

Hyvät kuulijat

 

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.

 

Hintavakausmandaattinsa täyttämiseksi EKP:n neuvosto päätti tänään rahapoliittisten toimien yhdistelmästä, jolla tuetaan kasvua entistä enemmän rahapolitiikan mitoituksen avulla ja tehostetaan reaalitalouteen suuntautuvaa luotonantoa. Paketti sisältää EKP:n ohjauskorkojen laskuja, kohdennettuja pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita, omaisuusvakuudellisten arvopaperien suoriin ostoihin liittyviä valmisteluja ja kiinteäkorkoisten täyden jaon huutokauppojen jatkamisen. Lisäksi EKP:n neuvosto on päättänyt lopettaa toistaiseksi viikoittaiset hienosäätöoperaatiot, joilla on neutraloitu arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman likviditeettivaikutukset.

 

Päätökset perustuvat taloudelliseen analyysiin, jossa on otettu huomioon eurojärjestelmän asiantuntijoiden viimeisimmät kokonaistaloudelliset arviot ja rahatalouden analyysistä tulevat signaalit. Yhdessä nämä toimenpiteet saavat inflaation palautumaan lähemmäksi 2 prosentin vauhtia. Euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat yhä tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaiset, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. EKP:n neuvosto pyrkii edelleen päättäväisesti pitämään tämän ankkuroinnin. Mitä tulee ennakoivaan viestintään, EKP:n ohjauskorot pysyvät nykyisellä tasollaan pitemmän aikaa, kun otetaan huomioon tämänhetkiset inflaationäkymät. Tämä odotus saa lisätukea EKP:n neuvoston tämänpäiväisistä päätöksistä. Lisäksi neuvosto voi tarvittaessa toimia nopeasti lisätäkseen rahapolitiikan keventämistä. Neuvosto on yksimielinen sitoumuksessaan käyttää myös epätavanomaisia välineitä toimivaltansa rajoissa, jos on tarpeen puuttua liian pitkällisestä hitaan inflaation kaudesta aiheutuviin riskeihin.

 

Seuraavaksi lyhyesti tänään päätetyistä toimenpiteistä. Lisätietoja niistä julkaistaan tänään klo 15.30 EKP:n verkkosivulla.

 

Ensinnäkin EKP:n neuvosto päätti laskea eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoa 0,10 prosenttiyksikköä ja maksuvalmiusluoton korkoa 0,35 prosenttiyksikköä. Laskun myötä perusrahoitusoperaatioiden korko on 0,15 % ja maksuvalmiusluoton korko 0,40 %. Talletuskorkoa laskettiin 0,10 prosenttiyksiköllä –0,10 prosenttiin. Muutokset tulevat voimaan 11.6.2014. Negatiivista korkoa sovelletaan myös vähimmäisvarantovelvoitteen ylittäviin varantotalletuksiin ja eräisiin muihin eurojärjestelmään tehtyihin talletuksiin.

 

Toiseksi EKP:n neuvosto on päättänyt tehdä kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjan, jonka tarkoituksena on tukea pankkien lainanantoa kotitalouksille ja yrityksille, lukuun ottamatta kotitalouksien asuntoluototusta. Kaikki kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot erääntyvät syyskuussa 2018 eli vähän yli 4 vuoden kuluttua. Vastapuolet voivat aluksi lainata EKP:ltä määrän, jonka suuruus on 7 % niiden euroalueen yksityiselle ei-rahoitussektorille myöntamien lainojen (poislukien kotitalouksille myönnetyt asuntolainat) kannasta 30.4.2014. Julkiselle sektorille myönnettyjä lainoja ei oteta huomioon tässä laskelmassa. Alkuvaiheessa vastapuolten yhteenlaskettu lainanottomahdollisuus on noin 400 miljardia euroa. Ensimmäiset kaksi kohdennettua pitempiaikaista rahoitusoperaatiota toteutetaan peräkkäin syyskuussa ja joulukuussa 2014. Lisäksi maaliskuusta 2015 kesäkuuhun 2016 kaikki vastapuolet voivat lainata EKP:ltä neljännesvuosittain määrän, joka tiettynä ajanjaksona on yhteensä enintään kolme kertaa tietyn vertailuarvon ylittävä osa niiden nettoluotonannosta euroalueen yksityiselle ei-rahoitussektorille, pois lukien kotitalouksille myönnetyt asuntolainat. Nettoluotonanto mitataan uusina luottoina, joista vähennetään luottojen takaisinmaksut. Lainojen myynti, arvopaperistaminen tai arvonalentumiset eivät vaikuta nettoluotonannon määrään. Kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kiinteänä korkona käytetään lainanottohetkellä vallitsevaa perusrahoitusoperaatioiden korkoa, johon lisätään kiinteä 0,10 prosenttiyksikön marginaali. Vastapuolilla on mahdollisuus takaisinmaksuun 24 kuukauden kuluttua kunkin kohdennetun pitempiaikaisen rahoitusoperaation toteuttamisesta. Rahoitusoperaatioihin liittyy useita ehtoja, joiden tarkoituksena on taata, että lainavaroilla tuetaan reaalitaloutta. Jos vastapuolet eivät ole täyttäneet tiettyjä vaatimuksia nettoluotonannon määrästä reaalitaloudelle, niiden on maksettava lainansa takaisin syyskuussa 2016.

 

Lisäksi EKP:n neuvosto päätti pidentää nykyisen laajennetun omaisuuseräjoukon, etenkin lainasaamisten, vakuuskelpoisuutta ainakin syyskuuhun 2018.

 

Kolmanneksi EKP:n neuvosto päätti tiivistää valmistelutyötä, joka liittyy omaisuusvakuudellisten arvopapereiden suoriin ostoihin rahapolitiikan välittymismekanismin tehostamiseksi. Tämän hankkeen kautta eurojärjestelmä voi ostaa sellaisia yksinkertaisia ja selkeitä omaisuusvakuudellisia arvopapereita, joiden vakuutena on saamisia euroalueen yksityiseltä ei-rahoitussektorilta. Se ottaa huomioon tarvittavat muutokset sääntelyssä ja tekee asiaankuuluvien toimielinten kanssa yhteistyötä niiden eteen.

 

Neljänneksi ennakoivan viestintänsä mukaisesti ja noudattaen pyrkimystään jatkaa kasvua voimakkaasti tukevaa rahapolitiikkaa sekä hillitä rahamarkkinoiden volatiliteettia neuvosto päätti jatkaa perusrahoitusoperaatioiden toteuttamista kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti, niin pitkään kuin on tarpeen, ja ainakin joulukuussa 2016 päättyvän pitoajanjakson loppuun.  Lisäksi päätettiin, että joulukuussa 2016 päättyvän pitoajanjakson loppuun mennessä suoritettavat kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina täyden jaon huutokauppoina. Näiden kolmen kuukauden rahoitusoperaatioiden kiinteänä korkona käytetään perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa kulloisenkin pitempiaikaisen rahoitusoperaation ajalta. Lisäksi EKP:n neuvosto päätti lopettaa toistaiseksi viikoittaiset hienosäätöoperaatiot, joilla on neutraloitu arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman likviditeettivaikutukset.

 

Seuraavaksi tästä arvioista yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Tämä vahvistaa, että talous on asteittain elpymässä, joskin kasvu oli jonkin verran odotettua heikompi. Useimmat viimeaikaiset kyselytutkimusten tulokset viittaavat maltilliseen kasvuun myös vuoden 2014 toisella neljänneksellä. Kotimaisen kysynnän pitäisi saada edelleen pontta monista tekijöistä, kuten kasvua tukevasta rahapolitiikan mitoituksesta, rahoitusolojen paranemisen välittymisestä reaalitalouteen, edistymisestä julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenteellisissa uudistuksissa sekä energian hintakehityksestä johtuvasta käytettävissä olevien reaalitulojen kasvusta. Vaikka työmarkkinoilla on havaittavissa joitakin uusia merkkejä paranemisesta, euroalueen työttömyys on edelleen suuri ja käyttämätöntä kapasiteettia on yhä runsaasti. Lisäksi rahalaitosten yksityiselle sektorille myöntämien lainojen vuotuinen muutosvauhti oli huhtikuussa edelleen negatiivinen ja vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla todennäköisesti yhä vaimentavat talouden elpymisvauhtia.

 

Käsitys maltillisesta elpymisestä välittyy myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2014 kokonaistaloudellisista arvioista, joissa euroalueen BKT:n määrän vuotuiseksi kasvuksi arvioidaan 1,0 % vuonna 2014 ja 1,7 % vuonna 2015 sekä 1,8 % vuonna 2016. BKT:n määrän kasvu vuodeksi 2014 on arvioitu hitaammaksi kuin maaliskuussa 2014 julkaistuissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa, ja kasvu vuodeksi 2015 on puolestaan arvioitu nopeammaksi.

Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Geopoliittisilla riskeillä sekä nousevien markkinatalouksien ja maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden kehityksellä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen kysyntä kehittyisi odotettua heikommin ja euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus jäisi riittämättömäksi ja myös viennin kasvu olisi ennakoitua hitaampaa.

 

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli 0,5 % toukokuussa 2014, kun se huhtikuussa oli ollut 0,7 %. Inflaatiovauhti oli odotettua hitaampi. Niiden tietojen perusteella, joita EKP:n neuvostolla oli käytettävissä tämänpäiväisessä kokouksessaan, vuotuisen YKHI-inflaation odotetaan tulevina kuukausina pysyvän hitaana ja alkavan nopeutua vain vähitellen vuosina 2015 ja 2016, mikä tukee tämänpäiväisten päätösten perusteluja.  Samanaikaisesti euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat yhä tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaiset, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. EKP:n neuvosto pyrkii edelleen päättäväisesti pitämään tämän ankkuroinnin.

 

EKP:n neuvoston arviota tukevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuussa 2014 julkaistavat euroaluetta koskevat kokonaistaloudelliset arviot. Niissä euroalueen vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 0,7 % vuonna 2014 ja 1,1 % vuonna 2015. Vuoden 2016 inflaatiovauhdiksi ennustetaan 1,4 %. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin arvioidaan olevan 1,5 %. Maaliskuussa 2014 julkaistuun EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudelliseen arvioon verrattuna vuosiksi 2014, 2015 ja 2016 ennustettu inflaatiovauhti on tarkistuksissa hidastunut. On syytä korostaa, että asiantuntijoiden arviot ovat luonteeltaan ehdollisia ja perustuvat useisiin teknisiin oletuksiin mm. valuuttakursseista ja öljyn hinnasta. On myös huomattava, että jokaista arvioita koskeva epävarmuus kasvaa sitä mukaa kuin arviointijakso pitenee.

 

EKP:n neuvoston mukaan hintakehitysnäkymiin liittyvät aiemmin arvioitua sekä hitaamman että nopeamman inflaation riskit ovat rajalliset ja jokseenkin tasapainossa keskipitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä EKP:n neuvosto seuraa tarkasti sekä geopoliittisten riskien että valuuttakurssikehityksen mahdollisia heijastusvaikutuksia.

 

Rahatalouden analyysi ja huhtikuuta 2014 koskevat tiedot osoittavat edelleen, että lavean rahan (M3) määrän kasvu oli vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui huhtikuussa edelleen 0,8 prosenttiin, kun se maaliskuussa oli ollut 1,0 %. Suppean raha-aggregaatin M1:n kasvu hidastui 5,2 prosenttiin huhtikuussa, kun se maaliskuussa oli ollut 5,6 %. Rahalaitosten ulkomaisten nettosaamisten kasvu on viime aikoina ollut keskeisin M3:n vuotuista kasvua tukeva tekijä, ja näiden saamisten kasvussa näkyy osittain se, että kansainväliset sijoittajat ovat edelleen kiinnostuneita euroalueen sijoituskohteista.

 

Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli huhtikuussa 2,7 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Maaliskuussa määrä oli 3,1 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Yrityksille myönnettyjen lainojen heikko kehitys johtuu edelleen viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskistä sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli huhtikuussa 0,4 % eli jokseenkin sama kuin vuoden 2013 alusta lähtien.

 

Kaiken kaikkiaan taloudellisesta ja rahatalouden analyysista saatujen tietojen vertailun perusteella EKP:n neuvosto päätti rahapoliittisten toimien yhdistelmästä, jolla tuetaan kasvua entistä enemmän rahapolitiikan mitoituksen avulla ja tehostetaan reaalitalouteen suuntautuvaa luotonantoa.

 

Pankkien ja euroalueen päätöksentekijöiden on tehostettava toimiaan, jotta talouden elpyminen vahvistuu.  Tilanteessa, jossa luotonannon kasvu on heikkoa, meneillään oleva pankkien taseiden kattava arviointi on keskeisen merkittävä. Pankkien tulisi hyödyntää tämä arviointi täysimääräisesti parantaakseen pääoma- ja vakavaraisuustilannettaan ja vaikuttaakseen siten siihen, että ne selviytyvät mahdollisista luotontarjontaan liittyvistä rajoitteista, jotka saattaisivat hidastaa elpymistä. Samanaikaisesti euroalueen päätöksentekijöiden on jatkettava finanssipoliittisia toimia ja rakenneuudistuksia.

 

Finanssipolitiikassa eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudellisesta arviosta ilmenee, että edistyminen julkisen talouden tervehdyttämisessä euroalueella on jatkunut. BKT:hen suhteutetun julkisen talouden alijäämän arvioidaan supistuvan euroalueella vähitellen eli 2,5 prosenttiin vuonna 2014, kun alijäämäsuhde vuonna 2013 oli 3,0 %. Vuonna 2015 alijäämäsuhteen ennakoidaan supistuvan 2,3 prosenttiin ja vuonna 2016 edelleen 1,9 prosenttiin. BKT:hen suhteutetun julkisen talouden velan arvioidaan olevan tänä vuonna suurimmillaan eli 93,4 prosentissa. Sen jälkeen velkasuhteen ennakoidaan pienenevän noin 91 prosenttiin vuonna 2016. Rakenneuudistusten puolella on toteutettu merkittäviä toimia maiden työ- ja hyödykemarkkinoiden kilpailukyvyn ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi, joskin kehitys on ollut epätasaista eikä uudistuksia ole vielä viety läheskään päätökseen. *Tässä yhteydessä EKP:n neuvosto panee merkille Euroopan komission 2.6.2014 julkaisemat finanssi- ja rakennepoliittiset suositukset sekä kehotuksen jatkaa julkisen ja makrotalouden epätasapainon vähentämistä. Neuvostolle annettu suositus liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kumoamisesta neljän euroalueen maan osalta osoittaa, että julkisen talouden tervehdyttäminen on jatkunut. Euroalueen maiden tulisi kuitenkin pitää kiinni julkisen talouden vakauttamisessa saavutetusta edistyksestä. Euroalueen makrotalouden valvontajärjestelmän toteuttaminen kokonaisuudessaan ja johdonmukaisesti sekä euroalueen maiden tarvitsemat politiikkatoimet vauhdittavat potentiaalista kasvua, parantavat euroalueen häiriönsietokykyä ja edistävät uusien työpaikkojen syntymistä.

 

Vastaamme nyt kysymyksiinne.