EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

 

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.

 

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Käytettävissä olevat tiedot vastaavat edelleen arviotamme, jonka mukaan euroalueen talouden maltillinen ja epätasainen elpyminen jatkuu tilanteessa, jossa inflaatiovauhti pysyy hitaana ja rahan määrän ja luotonannon kasvu on vaimeaa. Samanaikaisesti euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Kesäkuun alussa päätetyt rahapoliittiset toimet ovat johtaneet rahapolitiikan mitoituksen keventymiseen. Tämä on EKP:n neuvoston ennakoivan viestinnän mukaista ja kuvastaa riittävästi euroalueen talousnäkymiä ja rahapolitiikan syklin eroja tärkeimpien kehittyneiden talouksien välillä. Tulevina kuukausina toteutettavat kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot vahvistavat kasvua tukevaa rahapolitiikkaa. Näillä operaatioilla tarjotaan pitkäaikaista rahoitusta suotuisin ehdoin ja neljän vuoden ajaksi kaikille pankeille, jotka täyttävät tietyt vertailuarvot, joita sovelletaan pankkien lainanantoon reaalitaloudelle. Tämä keventää rahoitusoloja edelleen ja vauhdittaa luotonantoa reaalitaloudelle. Kun päätetyt toimet vähitellen vaikuttavat talouteen, ne saavat osaltaan inflaatiovauhdin palautumaan lähemmäksi 2:ta prosenttia.

 

EKP:n neuvoston aiemman ilmoituksen mukaisesti ja jatkoksi kesäkuun alussa tehtyihin päätöksiin neuvosto on tiivistänyt valmistelutyötä, joka liittyy omaisuusvakuudellisten arvopapereiden suoriin ostoihin rahapolitiikan välittymismekanismin tehostamiseksi.

 

EKP:n neuvosto jatkaa kasvua voimakkaasti tukevaa rahapolitiikkaa. Mitä tulee neuvoston ennakoivaan viestintään, EKP:n ohjauskorot pysyvät nykyisellä tasollaan pitemmän aikaa, kun otetaan huomioon tämänhetkiset inflaationäkymät. Lisäksi neuvosto on yksimielinen sitoumuksessaan käyttää myös epätavanomaisia välineitä toimivaltansa rajoissa, jos on vielä tarpeen puuttua liian pitkästä hitaan inflaation kaudesta aiheutuviin riskeihin. EKP:n neuvosto varmistaa edelleen, että keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti ankkuroituneina.

 

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Kuukausi-indikaattorien kehitys vaihteli hieman vuoden toisella neljänneksellä, mikä johtui osittain teknisistä tekijöistä. Viimeisimmät tiedot, mukaan lukien kyselytutkimusten tulokset heinäkuulta, vastaavat kaiken kaikkiaan yhä EKP:n neuvoston odotuksia siitä, että euroalueen talouden maltillinen ja epätasainen elpyminen jatkuu. Kotimaisen kysynnän pitäisi saada edelleen pontta monista tekijöistä, kuten kasvua tukevasta rahapolitiikan mitoituksesta sekä rahoitusolojen paranemisesta. Edistymisen julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenteellisissa uudistuksissa sekä käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun pitäisi myös osaltaan voimistaa talouskasvua. Lisäksi vientituotteiden kysynnän pitäisi hyötyä meneillään olevasta maailmantalouden elpymisestä. Vaikka työmarkkinoilla on ollut havaittavissa lisää merkkejä paranemisesta, euroalueen työttömyys on kuitenkin edelleen suuri ja käyttämätöntä kapasiteettia on yhä runsaasti. Lisäksi rahalaitosten yksityiselle sektorille myöntämien lainojen vuotuinen muutosvauhti oli kesäkuussa edelleen negatiivinen ja tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat todennäköisesti edelleen vaimentamaan talouden elpymisvauhtia.

 

Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen ennakoitua hitaamman kasvun suuntaan. Etenkin geopoliittisten riskien lisääntymisellä sekä nousevien markkinatalouksien ja maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden kehityksellä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen, jos ne vaikuttavat energian hintaan ja euroalueen tuotteiden maailmanlaajuiseen kysyntään. Odotettua heikomman kehityksen riski liittyy myös riittämättömiin rakenneuudistuksiin euroalueen maissa sekä odotettua heikompaan kotimaiseen kysyntään.

 

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli 0,4 % heinäkuussa 2014, kun se kesäkuussa oli ollut 0,5 %. Tämä johtuu lähinnä energian hinnan nousun hidastumisesta. Sitä vastoin YKHI:n muiden pääerien hintojen nousuvauhti pysyi jokseenkin ennallaan. Nykytiedon valossa vuotuisen YKHI-inflaation odotetaan tulevina kuukausina pysyvän hitaana ja alkavan nopeutua vähitellen vuosien 2015 ja 2016 aikana. Samalla euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.

 

EKP:n neuvoston mukaan hintakehitysnäkymiin liittyvät aiemmin arvioitua sekä hitaamman että nopeamman inflaation riskit ovat rajalliset ja jokseenkin tasapainossa keskipitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä EKP:n neuvosto seuraa tarkasti geopoliittisten riskien lisääntymisen ja valuuttakurssikehityksen mahdollisia heijastusvaikutuksia.

 

Rahatalouden analyysi ja kesäkuuta 2014 koskevat tiedot osoittavat edelleen, että lavean rahan (M3) määrän kasvu oli vaimeaa. Vuotuinen kasvu oli 1,5 % kesäkuussa, kun se toukokuussa oli ollut 1,0 %. Suppean raha-aggregaatin M1:n kasvu oli 5,3 % kesäkuussa, kun se toukokuussa oli ollut 5,0 %. Rahalaitosten ulkomaisten nettosaamisten kasvu oli yhä keskeisin M3:n vuotuista kasvua tukeva tekijä, ja näiden saamisten kasvussa näkyy osittain se, että kansainväliset sijoittajat ovat edelleen kiinnostuneita euroalueen sijoituskohteista.

 

Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli edelleen pienempi kuin vuotta aiemmin. Kesäkuussa määrä oli 2,3 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Toukokuussa määrä oli 2,5 % ja helmikuussa 3,2 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Yrityksille myönnettyjen lainojen kasvu on edelleen heikkoa ja johtuu viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskistä, luotonannon tarjontaan liittyvistä tekijöistä sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Yrityksille myönnettyjen lainojen kuukausittainen kasvuvauhti on samanaikaisesti vakaantunut hieman viime kuukausina. Vuoden alkupuolella kuukausittainen kasvuvauhti oli huomattavan negatiivinen. Tämä vastaa pankkien luotonantokyselyn tuloksia vuoden 2014 toiselta neljännekseltä. Kyselyssä pankit kertoivat yritysten luottoehtojen helpottuneen nettomääräisesti. Luottoehdot ovat kuitenkin edelleen kaiken kaikkiaan tiukat historiaansa nähden. Lisäksi pankkien mukaan yritysten ja kotitalouksien lainojen nettokysyntä on kohentunut. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli kesäkuussa 0,5 % eli jokseenkin sama kuin vuoden 2013 alusta lähtien.

 

Kun luotonannon kasvu on heikkoa, EKP:n meneillään olevalla pankkien taseiden kattavalla arvioinnilla on keskeinen merkitys. Pankkien tulisi hyödyntää tämä arviointi täysimääräisesti parantaakseen pääomatilannettaan ja tukeakseen siten mahdollisuuksia kasvattaa luotonantoa elpymisen seuraavissa vaiheissa.

 

Taloudellinen analyysi viittaa siihen, että nykyistä hidasta inflaatiota seuraa YKHI-inflaatiovauhdin vähittäinen nopeutuminen siten, että YKHI-inflaatio on lähempänä 2:ta prosenttia. Rahatalouden analyysi vahvistaa tätä näkemystä.

 

Finanssipolitiikassa viime vuosien kattavat julkisen talouden vakauttamistoimet ovat osaltaan vähentäneet julkisen talouden epätasapainoa. Merkittävät rakenteelliset uudistukset ovat parantaneet kilpailukykyä ja maiden työ- ja hyödykemarkkinoiden sopeutumiskykyä. Näitä toimia on nyt vauhditettava euroalueen kasvupotentiaalin kohentamiseksi. Rakenneuudistusten tulisi keskittyä edistämään yksityisiä investointeja ja työpaikkojen luomista. Julkisen talouden tervehdyttämiseksi euroalueen maiden tulisi edetä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja pitää kiinni julkisen talouden vakauttamisessa saavutetusta edistyksestä. Julkisen talouden vakauttaminen tulisi suunnitella siten, että se tukee kasvua. Euroalueen nykyisen finanssipolitiikan ja makrotalouden seurantajärjestelmän täysimittaisella ja johdonmukaisella toteuttamisella on keskeinen merkitys siinä, että pystytään vähentämään suurta julkista velkaa, lisäämään potentiaalista kasvua ja vahvistamaan euroalueen kykyä kestää häiriöitä.

 

Vastaamme nyt kysymyksiinne.