Alustuspuheenvuoro
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 21.4.2016
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.
EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa tehtäviä ostoja on jo alettu kasvattaa. Kuten 10.3.2016 päätettiin, kuukausittaisten ostojen määrää lisätään aiemmasta 60 miljardista eurosta 80 miljardiin euroon. Ostoja jatketaan ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Kesäkuussa toteutetaan ensimmäinen toiseen sarjaan kuuluvista kohdennetuista pitempiaikaisista rahoitusoperaatioista ja aloitetaan ostot uudessa yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa. Yrityssektorin velkapapereiden ostojen toteutuksesta julkaistaan lehdistötilaisuuden jälkeen tarkempia tietoja EKP:n verkkosivuilla.
Maaliskuussa tehtyjen kattavien päätösten myötä yleiset rahoitusolot ovat kohentuneet euroalueella. Rahapolitiikan vaikutus, joka kanavoituu yrityksille ja kotitalouksille etenkin pankkijärjestelmän kautta, on alkanut välittyä aiempaa paremmin. Kansainvälistä kehitystä leimaa kuitenkin edelleen epävarmuus.
On tärkeää, että rahapolitiikalla tuetaan jatkossakin kasvua riittävästi ja kyllin pitkään, jotta voidaan edistää euroalueen talouden elpymistä ja vauhdittaa inflaation palautumista hieman alle kahteen prosenttiin. EKP:n neuvosto seuraa edelleen tarkasti hintavakausnäkymien kehitystä ja turvautuu tehtävänsä hoitamiseksi tarvittaessa kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin. Tämänhetkisessä hyvin hitaan inflaation tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että mahdolliset palkka- ja hintapäätöksiin kohdistuvat kerrannaisvaikutukset eivät pääse entisestään pitkittämään hitaan inflaation kautta.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT kasvoi vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä. BKT:n kasvua edisti kotimainen kysyntä, kun taas ulkomaankaupan verrattain heikko kehitys jarrutti sitä. Käytettävissä olevien vuoden 2016 ensimmäistä neljännestä koskevien tietojen perusteella BKT:n kasvu jatkui kutakuinkin samoissa lukemissa kuin vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä. Talouden elpymisen odotetaan etenevän jatkossakin. Etenkin kotimainen kysyntä hyötyy edelleen EKP:n rahapoliittisista toimista, ja toimien myönteinen vaikutus rahoitusoloihin ja yritysten kannattavuuden koheneminen edistävät investointeja. Lisäksi kasvua tukeva rahapolitiikka, toteutetuilla rakenneuudistuksilla aikaansaatu työllisyyden jatkuva koheneminen sekä edelleen melko alhainen öljyn hinta tukevat todennäköisesti jatkossakin kotitalouksien käytettävissä olevia reaalituloja ja yksityistä kulutusta. Euroalueen finanssipolitiikka on sekin hieman elvyttävää. Talouden elpymistä jarruttavat kuitenkin edelleen jatkuva taseiden sopeutus eri sektoreilla, rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä nousevien markkinatalouksien kasvunäkymien vaimeus.
Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan. Viimeaikaiset rahapoliittiset päätökset ovat parantaneet yleisiä rahoitusoloja, minkä odotetaan parantavan kulutus- ja investointinäkymiä. Epävarmuutta kuitenkin liittyy edelleen erityisesti maailmantalouden näkymiin ja geopoliittisten riskien kehitykseen.
Eurostatin mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli maaliskuussa 0,0 % (helmikuussa -0,2 %). Taustalla oli pääasiassa palvelujen hintakehityksen nopeutuminen. Energian tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhti saattaa muuttua uudelleen negatiiviseksi tulevina kuukausina, mutta sen pitäisi nopeutua vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Inflaatiovauhdin elpyminen jatkunee vuosina 2017 ja 2018 rahapoliittisten toimien ja talouden odotetun elpymisen tukemana.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkui vakaana: sen vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2016 helmikuussa ennallaan eli 5,0 %. Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla on pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi helmikuussa vuositasolla 10,3 % (tammikuussa 10,5 %).
Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) helmikuussa vuositasolla 0,9 % (tammikuussa 0,6 %). Yrityslainojen kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) helmikuussa vuositasolla 1,6 % (tammikuussa 1,4 %).
Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2016 ensimmäiseltä neljännekseltä osoittavat yritysten luotonsaannin helpottuneen ja luottojen kysynnän vahvistuneen kaikissa lainaryhmissä. Pankkilainojen kysynnän lisääntymistä tukivat alhainen korkotaso, rahoituksen tarve investointeja varten sekä asuntomarkkinoiden näkymät.
Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet ovat selvästi edistäneet yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella. Maaliskuussa päätetyt kattavat rahapoliittiset toimet tukevat meneillään olevaa luotonannon kasvua ja sitä kautta reaalitalouden elpymistä.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin mahdollisimman pikaista palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on jatkossakin edistettävä riittävästi kasvua tukevan rahapolitiikan keinoin.
Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Kuten EKP:n neuvosto on toistuvasti korostanut ja kuten myös eurooppalaisissa ja kansainvälisissä keskusteluissa on usein vahvistettu, rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan paljon entistä päättäväisempiä toimia niin kansallisella kuin unioninkin tasolla. Olennaisessa osassa ovat rakennepoliittiset toimet, sillä euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta. Tuottavuutta ja yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa julkista infrastruktuuria, tulisi parantaa, jotta voidaan lisätä investointeja ja edistää uusien työpaikkojen luomista. Toteuttamalla nopeita ja tehokkaita rakenteellisia uudistuksia – samalla kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla – voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös parantaa euroalueen kykyä selviytyä maailmantalouden häiriöistä. Talouden elpymistä olisi tuettava myös finanssipolitiikalla EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Kaikkien maiden olisi kuitenkin myös koostettava finanssipoliittiset keinonsa siten, että niillä pystytään paremmin tukemaan kasvua.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
Alustuspuheenvuoro EKP:n sivuilla:
http://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2016/html/is160421.fi.html