EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.

EKP:n neuvosto vahvisti, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa on tarkoitus jatkaa nykyisiä 30 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja syyskuun 2018 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Eurojärjestelmä jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen. Näin edistetään sekä suotuisaa likviditeettitilannetta että asianmukaista rahapolitiikan mitoitusta.

Euroalueen talouskasvu on ollut useamman vuosineljänneksen ajan odotettua nopeampaa. Maaliskuun kokouksen jälkeen saadut tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että talouskasvu on käymässä hieman maltillisemmaksi mutta jatkuu silti vahvana ja laaja-alaisena. Euroalueen talouden vahva kasvuvire vahvistaa edelleen luottamusta siihen, että inflaatiovauhti lähenee tavoitetta eli hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Pohjainflaatio on indikaattorien perusteella kuitenkin pysynyt vaimeana, eikä vielä ole luotettavia merkkejä pysyvämmästä nopeutumistrendistä. EKP:n neuvosto seuraakin edelleen valuuttakurssikehitystä ja muuta rahoitusolojen kehitystä ja niiden mahdollista vaikutusta inflaationäkymiin. Runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen, jotta pohjainflaation nopeutumispaineiden kasvu voi jatkua ja tukea kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Kasvua tukevaa vaikutusta ylläpidetään omaisuuseräostoilla, jo ennestään mittavilla arvopaperiomistuksilla, tähänastisilla ja tulevilla takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksilla sekä tulevaa korkokehitystä koskevalla ennakoivalla viestinnällä.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä samoissa lukemissa kuin edellisellä neljänneksellä eli 0,7 %. Vuonna 2017 BKT:n keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti oli siis 2,4 % – eli nopeampi kuin kertaakaan sitten vuoden 2007. Tuoreimpien indikaattorien mukaan talouskasvu on käynyt hieman maltillisemmaksi vuoden alun jälkeen. Kyse voi olla osaksi siitä, että viime vuoden lopun kasvunykäyksen jälkeen on palattu jälleen maltillisemmalle kehitysuralle, ja taustalla voi olla myös tilapäisten tekijöiden vaikutusta. Kaiken kaikkiaan kasvun odotetaan kuitenkin pysyvän vahvana ja laaja-alaisena. Rahapoliittisten toimien vaikutus on edistänyt velkataakan purkamista, ja se pönkittänee edelleen kotimaista kysyntää. Yksityinen kulutus saa tukea kotitalouksien varallisuuden kasvusta sekä työllisyyden jatkuvasta kohenemisesta, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin. Yritysten investointien kasvu jatkuu erittäin suotuisien rahoitusolojen, yritysten kannattavuuden paranemisen ja vahvan kysynnän ansiosta, ja myös asuinrakennusinvestoinnit lisääntyvät edelleen. Lisäksi maailmantalouden laaja-alainen kasvu piristää euroalueen vientiä.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Maailmanlaajuisiin tekijöihin liittyvät riskit, kuten protektionismin lisääntymisen uhka, ovat kuitenkin nousseet aiempaa vahvemmin esiin.

Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio nopeutui maaliskuussa 1,3 prosenttiin oltuaan helmikuussa 1,1 %. Taustalla oli pääasiassa elintarvikkeiden hintainflaation nopeutuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan pysyttelevän vuoden loppuun asti 1,5 prosentin tienoilla. Pohjainflaatio on indikaattorien perusteella pysynyt yleisesti ottaen vaimeana. Pohjainflaation odotetaan kuitenkin nopeutuvan maltillisesti keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun, käyttämättömän kapasiteetin vähenemisen ja palkkakehityksen nopeutumisen tuella.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana: vuotuinen kasvuvauhti oli helmikuussa 4,2 % eli hieman alle kapean vaihteluvälin, jolla se on pysytellyt vuoden 2015 puolivälistä lähtien. M3:n kasvun taustalla on edelleen EKP:n rahapoliittisten toimien vaikutus sekä likvideimpien talletusten hallussapidon alhaiset vaihtoehtoiskustannukset. M3:n kasvua vauhditti yhä eniten suppea raha-aggregaatti (M1), jonka vuotuinen kasvuvauhti jatkui vahvana.

Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli helmikuussa 3,1 % (tammikuussa 3,4 % ja vuoden 2017 joulukuussa 3,1 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan 2,9 prosentissa. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2018 ensimmäiseltä neljännekseltä osoittavat, että lainakannan kasvu saa edelleen vetoapua kysynnän vahvistumisesta kaikissa lainaryhmissä sekä siitä, että yritys- ja asuntolainojen ehdot ovat edelleen lieventyneet.

Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää palautumista hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä on vieläkin edistettävä kasvua vahvasti tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan päättäväisesti toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Vuoden 2017 maakohtaisten suositusten noudattaminen on ollut kaiken kaikkiaan vähäistä, joten uudistustoimia on välttämätöntä tehostaa euroalueen maissa. Finanssipolitiikan saralla on syytä kerryttää jälleen julkisen talouden puskureita, nyt kun kasvu jatkuu laaja-alaisena. Se on tärkeää varsinkin niissä maissa, joiden julkinen velka on suuri. Kaikkien maiden kannalta olisi hyödyllistä tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen, selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn parantamiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto kehottaakin ryhtymään päättäväisiin toimiin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

Alustuspuheenvuoro EKP:n sivuilla:
https://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2018/html/ecb.is180426.fi.html

Euroopan keskuspankki
Internet: www.ecb.europa.eu
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.