EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.
EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä. Tuoreimpien arvioiden perusteella inflaatio ei hidastu toivotusti, joten korkoja joudutaan vielä nostamaan lisää. Korkotaso on tämänhetkisen tulkintamme mukaan saatava nousemaan tasaista tahtia merkittävästi korkeammaksi, ennen kuin sen avulla voidaan hillitä hintakehitystä riittävästi ja varmistaa, ettei inflaation palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Kun korkotaso pidetään korkeana, kysyntä vaimenee, inflaatiovauhti hidastuu vähitellen eikä inflaation aleta odottaa jäävän keskipitkän aikavälin tavoitettamme nopeammaksi. Korkopäätökset tehdään kokouksissa aina tuoreimpien tietojen pohjalta.
EKP:n rahapolitiikka vaikuttaa talouteen ensisijaisesti ohjauskorkojen välityksellä. Tänään kaavailtiin lisäksi vähittäistä luopumista eurojärjestelmän osto-ohjelmissa hankituista omaisuuseristä. Maaliskuun 2023 alusta lähtien sijoitusten määrän omaisuuserien osto-ohjelmassa annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen. Vuoden 2023 toisen neljänneksen loppuun saakka sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuussa, ja sen jälkeen muutosvauhti valitaan tilanteen mukaan.
Helmikuun kokouksen yhteydessä annetaan tarkempia tietoja osto-ohjelman supistamisesta. EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että sijoitusten määrä tukee jatkuvasti rahapolitiikan tavoitteita ja rahamarkkinaoloihin pystytään vaikuttamaan. Muutokset eivät saa vaikeuttaa markkinoiden toimintaa. Uudistamme vuoden 2023 aikana järjestelyjä, joilla ohjaamme lyhyiden korkojen kehitystä, ja siinä yhteydessä suunnittelemme myös, millä aikataululla eurojärjestelmän tase pyritään palauttamaan tavanomaiseen kokoonsa.
Nostimme korkoja tänään ja joudumme todennäköisesti nostamaan niitä vielä tuntuvasti, sillä inflaatio on nyt selkeästi liian nopeaa ja tämänhetkisten arvioiden mukaan se myös pysyisi muuten tavoitettamme nopeampana liian kauan. Eurostatin alustavan arvion mukaan inflaatiovauhti oli marraskuussa 10,0 % (lokakuussa 10,6 %). Hienoinen hidastuminen johtui pääasiassa kehityksestä kuluttajahintaindeksin energiaerässä. Elintarvikkeet ovat kallistuneet ja hinnankorotuspaineet kasvaneet kaikkialla taloudessa, eikä tilanne vaikuta vieläkään helpottavan. Eurojärjestelmän tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa inflaatio on merkittävästi nopeampaa kuin vielä kesäkuisissa arvioissa. Tänä vuonna inflaatiovauhdin arvioidaan olleen keskimäärin 8,4 %. Sen odotetaan kuitenkin alkavan hidastua, ja vuonna 2023 se on arvioiden mukaan 6,3 %, vuonna 2024 enää 3,4 % ja vuonna 2025 vain 2,3 %. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaation arvioidaan olleen vuonna 2022 keskimäärin 3,9 %. Se on asiantuntija-arvioiden mukaan 4,2 % vuonna 2023 mutta enää 2,8 % vuonna 2024 ja 2,4 % vuonna 2025.
Euroalueen talous saattaa energiakriisin myötä supistua nyt vuoden viimeisellä neljänneksellä ja myös ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tilanne on erittäin epävarma, kun maailmantalouden kehitys heikkenee ja rahoitusolot tiukentuvat. Eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden perusteella talous alkaa taas kasvaa verraten pian, mutta kasvu pysyy vaimeana vuonna 2023 ja on merkittävästi hitaampaa kuin kesäkuisissa arvioissa. Talouskasvun arvioidaan elpyvän vasta tilanteen kohentuessa. BKT:n kasvuvauhdiksi on arvioitu 3,4 % vuonna 2022 ja vain 0,5 % vuonna 2023 mutta sitten taas 1,9 % vuonna 2024 ja 1,8 % vuonna 2025.
Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.
Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.
Taloudellinen toiminta
Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä talous kasvoi euroalueella enää 0,3 %. Reaalitulot pienenevät ja kustannukset nousevat, kun inflaatio on nopeaa ja rahoitusolot tiukentuvat, ja se vaimentaa kulutusta ja tuotantoa.
Rahoitusolot ovat tiukentuneet eri puolilla maailmaa, ja maailmantalouden kehitystä jarruttaa myös maantieteellis-poliittisen tilanteen aiheuttama epävarmuus, joka johtuu pääasiassa Venäjän oikeutuksettomista sotatoimista Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan. Tuontihinnat ovat nousseet vientihintoja nopeammin, ja ulkomaankaupan vaihtosuhteen heikkenemisen vaikutus tuntuu euroalueella edelleen.
Työllisyys koheni 0,3 % kolmannella vuosineljänneksellä, ja työttömyysaste oli lokakuussa ennätyksellisen alhainen (6,5 %). Palkkojen noustessa ostovoiman odotetaan taas hieman elpyvän, mikä ylläpitää kulutusta taloudessa. Talouskehitys heikkenee silti, joten uusia työpaikkoja tulee todennäköisesti tarjolle yhä vähemmän ja työttömyys saattaa kasvaa tulevina kuukausina.
Finanssipoliittiset toimet, joilla taloutta pyritään suojaamaan energian kallistumisen vaikutuksilta, on tärkeää pitää tilapäisinä ja kohdentaa huolella, eikä niillä pidä poistaa kannustimia energian säästämiseen. Muuten toimilla saatetaan kasvattaa inflaatiopaineita entisestään, mikä edellyttäisi aina vain tiukempaa rahapolitiikkaa. Finanssipolitiikka tulisi suunnitella Euroopan talouden ohjausjärjestelmän sääntöjä noudattaen niin, että talouden tuottavuus kohenee ja julkinen velka voi vähitellen pienentyä. Esimerkiksi energian tuotantokapasiteettia vahvistavilla toimilla voidaan nyt vaikuttaa hinnankorotuspaineisiin keskipitkällä aikavälillä. Next Generation EU ‑ohjelman tuella voidaan edistää kestäviä investointeja ja rakenneuudistuksia. Euroopan talouden ohjausjärjestelmää uudistetaan parhaillaan, ja tuloksia odotetaan pian.
Inflaatio
Inflaatiovauhti oli marraskuussa 10,0 %. Energiaerässä inflaatio vaimeni ja palvelualoillakin hintakehitys hidastui, mutta elintarvike-erässä inflaatio nopeutui ja oli jopa 13,6 %, kun kuluttajahintoja nostettiin tuotantokustannusten kompensoimiseksi.
Useilla eri toimialoilla on edelleen selviä paineita nostaa hintoja, sillä energiakustannusten nousu on vaikuttanut kaikkialla taloudessa. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti oli marraskuussa edelleen 5,0 %, ja myös muiden mittarien perusteella pohjainflaatio on nyt nopeaa. Finanssipoliittiset toimet, joilla pyritään suojaamaan kotitalouksia energian kallistumisen ja nopean inflaation vaikutuksilta, vaikuttavat myös inflaatiovauhtiin ensi vuoden aikana ja uudemman kerran vielä poistuessaan käytöstä.
Toimitushäiriöt ovat vähentyneet, mutta niiden vaikutus näkyy edelleen etenkin tavaroiden hinnoittelussa. Samaten kysynnän elpyminen pandemian jälkeen näkyy vielä etenkin palvelujen hinnoittelussa, mutta vaikutus vaimenee jo. Euron valuuttakurssi on heikentynyt vuoden kuluessa, mikä sekin vaikuttaa kuluttajahintoihin.
Vahvassa työmarkkinatilanteessa palkkojen nousu on alkanut vahvistua inflaation nopeuduttua. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden tämänkertaisessa arviossa palkkojen nousu on selvästi pitkän aikavälin keskiarvoaan nopeampaa ja voimistaa inflaatiota koko arviointijakson ajan. Useimpien indikaattorien mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nyt kahden prosentin tuntumassa, mutta osaan indikaattoreista on inflaation nopeutuessa tehty jatkuvia tarkistuksia, jotka edellyttävät seurantaa.
Riskiarvio
Talouskehitys saattaisi jäädä ennakoitua heikommaksi etenkin lyhyellä aikavälillä, jos tilanne Ukrainassa pahenisi, sillä sota vaikuttaa kehitykseen tuntuvasti. Esimerkiksi energian ja elintarvikkeiden hinnat voisivat pysyä odotettua korkeampina pitemmän aikaa. Jos maailmantalouden kehitys heikkenisi odotettua enemmän, vaikutus tuntuisi todennäköisesti myös euroalueella.
Inflaatiokehitys saattaisi pysyä ennakoitua nopeampana lyhyellä aikavälillä, jos energian ja elintarvikkeiden kuluttajahinnat nousisivat toimitusongelmien seurauksena odotettua voimakkaammin. Keskipitkällä aikavälillä inflaatio voisi jäädä ennakoitua nopeammaksi, jos euroalueella alettaisiin odottaa inflaatiokehityksen jäävän tavoitettamme nopeammaksi tai palkat nousisivat odotettua enemmän. Jos taas energiakustannukset laskisivat tai kysyntä vaimenisi entisestään, hinnankorotuspaineitakin olisi ennakoitua vähemmän.
Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne
Rahapolitiikan tiukentuessa yritysten ja kotitalouksien on aiempaa kalliimpaa ottaa lainaa. Pankkien luotonanto yrityksille on edelleen vankkaa, sillä yritykset hakevat nyt mieluummin rahoitusta pankeista kuin laskevat liikkeeseen joukkolainoja. Kustannusten noustua investointeihin ja tuotantoon tarvitaan yhä enemmän rahaa. Kotitaloudet ottavat nyt aiempaa vähemmän lainaa, sillä myöntämiskriteerit ovat kiristyneet, korot nousevat ja asuntomarkkinoiden kehitys ja kuluttajien luottamus tulevaisuuteen ovat heikentyneet.
EKP:n neuvosto laatii rahapolitiikan strategian mukaisesti kaksi kertaa vuodessa yksityiskohtaisen arvion rahapolitiikan ja rahoitusvakauden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Kesäkuisen arviomme jälkeen talouskehityksen heikkeneminen ja luottoriskien kasvu ovat vaikuttaneet rahoitusvakauteen. Valtioiden rahoitustilanne on vaikeutunut talousnäkymien huonontuessa. Keskipitkällä aikavälillä rahoitusolojen kiristyminen yleensä vähentää heikkouksia rahoitusjärjestelmässä ja hillitsee inflaatiokehitystä, mutta lyhyellä aikavälillä se voi myös aiheuttaa häiriöitä ja jarruttaa talouskehitystä. Markkinoilla voi ilmetä heilahtelua myös muiden rahoituslaitosten kuin pankkien lyhytaikaisten rahoitustarpeiden vuoksi. Euroalueen pankkien pääomatilanne on kuitenkin hyvä, joten vaikka rahapolitiikka kiristyy, vaikutus rahoitusvakauteen ei todennäköisesti ole kohtuuton. Makrovakauspolitiikka on yhä ensisijainen tapa säilyttää rahoitusvakaus ja vähentää keskipitkän aikavälin haavoittuvuustekijöitä.
Yhteenveto
Päätimme tämänpäiväisessä kokouksessamme nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä. Tuoreimpien asiantuntija-arvioidemme perusteella inflaatio ei hidastu toivotusti, joten korkoja joudutaan vielä nostamaan lisää. Korkotaso on tämänhetkisen tulkintamme mukaan saatava nousemaan tasaista tahtia merkittävästi korkeammaksi, ennen kuin sen avulla voidaan hillitä hintakehitystä riittävästi ja varmistaa, ettei inflaation palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Kun korkotaso pidetään korkeana, kysyntä vaimenee, inflaatiovauhti hidastuu vähitellen eikä inflaation aleta odottaa jäävän keskipitkän aikavälin tavoitettamme nopeammaksi. Maaliskuun 2023 alusta lähtien sijoitusten määrän omaisuuserien osto-ohjelmassa annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen.
Korkopäätökset tehdään kokouksissa aina tuoreimpien tietojen pohjalta. Olemme valmiita tarkistamaan kaikkia välineitämme mandaattimme rajoissa, jotta inflaatio voi vakaantua tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.