Historiaseminaari: Eduskunnan pankkivaltuusto – korkopäätöksiä ja nimityksiä

Keskuspankkien joukossa Suomen Pankin oikeudellinen asema on poikkeuksellinen, sillä ainoastaan Ruotsin ja Suomen keskuspankit ovat toimineet valtiopäivälaitoksen siis Suomessa vuodesta 1868 valtiopäivien ja vuodesta 1907 lähtien eduskunnan takuulla ja valvonnan alaisena. Suomen Pankki on samalla ollut Suomessa tienraivaajana kehityksessä kohti parlamentaarista hallintoa.

Eduskunnan valitsemilla pankkivaltuusmiehillä on alusta lähtien ollut vahva asema pankin hoidossa. Tehtävät eivät ole rajoittuneet ainoastaan pankin johdon valvontaan, vaan pankkivaltuusmiehet ovat osallistuneet myös operatiiviseen hallintoon. Näin jatkui käytännössä siihen asti, kun Suomi liittyi Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Tämän myötä vuonna 1998 voimaan astunut laki Suomen Pankin asemasta vahvisti keskuspankin itsenäisen aseman suhteessa eduskuntaan ja hallitukseen. Suomen Pankki on kylläkin jatkanut edelleen toimintaansa eduskunnan takuulla, mutta pankkivaltuuston valtuudet on rajattu koskemaan pankin toiminnan yleistä valvontaa sekä johtokunnan jäsenten valintaa.

Pankkivaltuuston liki 150 vuotinen historia voidaan jakaa seuraaviin jaksoihin:

• Pankkivaltuusto vahvimmillaan (1868 – 1910-luku)
• Pankkivaltuusto johdon tukena (1920-30-luvut)
• Poliittisen pankkivaltuuston vuosikymmenet (1945-1970-luku)
• Teknokratian vahvistuminen (1980-1990-luvut)
• Pankkivaltuuston uusi asema (2000 - )

Näiden jaksojen sisällä on mielenkiintoista tarkastella miten pankkivaltuuston koostumus on määräytynyt, millainen suhde pankkivaltuustolla ja pankin johtokunnalla on ollut, miten puolueet ovat suhtautuneet pankkivaltuustoon, miten pankkivaltuuston tehtävät ovat muuttuneet ja millaisen roolin pankkivaltuuston puheenjohtajat ovat omaksuneet.

Luennoitsija Antti Kuusterä on VTT, dosentti, pankki- ja finanssihistorian tutkija ja hän on yhdessä Juha Tarkan kanssa kirjoittanut kaksiosaisen Suomen Pankin historian.