Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Avaussanat
BOFIT Kiina-tietoisku 2018: Hiipivä harmaa sarvikuono, piilotettu musta joutsen
Helsinki, 17.12.2018
Avaussanat BOFIT Kiina-tietoiskussa: Hiipivä harmaa sarvikuono, piilotettu musta joutsen, Helsingissä 17.12.2018.
Tervetuloa Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFITin perinteiseen Kiina-tietoiskuun.
Kiinan talouden seurannalla ja analysoinnilla on ollut erityisasema Suomen Pankissa jo vuodesta 1999 lähtien. Kiina on siis ollut meidän näkökulmasta keskiössä jo selvästi ennen kuin siitä tuli Maailman kauppajärjestön jäsen ja maailman suurin vientimaa.
Kun otimme Kiinan yhdeksi painopistealueistamme, sen osuus maailmantaloudesta oli noin 4%. Meille oli kuitenkin selvää jo tuolloin, että maan tapahtumat tulevat olemaan maailman mittakaavassakin merkittäviä. Nyt noin 20 vuotta myöhemmin Kiina on 18%:in osuudellaan maailman toiseksi suurin talous ja maailman suurin vientimaa. Muutosvauhti on ollut melkoinen – toisaalta eihän siitä ole kuin 200 vuotta, kun Kiinan talous oli kolmannes maailmantaloudesta.
Nykypäivän valossa Kiinan aseman korostuminen näkyy myös meidän taloudessa. Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana lähes 6 % Suomen viennistä meni Kiinaan. Tämä on enemmän kuin esimerkiksi Venäjän tai Iso-Britannian osuus.
Laajemmin ajateltuna, maailmantalouden analysointi on mahdotonta pohtimatta Kiinan tilannetta, sen kysyntää erilaisille tuotteille, sen yritysten haluja laajentaa toimintaansa muissa maissa … lista on pitkä.
Suomen sellunviennistä lähes 40% menee Kiinaan. Kun kiinalaiset shoppailevat online, tarvitaan pahvilaatikoita. Ja suomalainen, pitkäkuituinen sellu sopii tunnetusti erittäin hyvin pahvilaatikoihin. (Suomen viennistä Kiinaan hieman yli neljännes on sellua.)
Tämän päivän tilaisuudessa käsitellään kahta laajaa teemaa, jotka liittyvät toisiinsa. Tietoiskun ensimmäisessä osassa käsitellään Kiinan nykyistä taloustilannetta ja sen kasvumallin tulevaisuutta. Ylenmääräinen investointeihin luottaminen talouskasvun moottorina on tulossa tiensä päähän. Kiina on pyrkinyt hoitamaan tätä ongelmaa mm. investoimalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Tietoiskun toinen osa käsittelee Kiinan integraatiota maailmantalouteen. Liittyminen Maailman kauppajärjestöön oli tärkeä tekijä Kiinan talouden nousussa, mutta Kiina on kuitenkin aina pelannut hieman eri säännöillä kuin muut. Kiinan talouden koon ja merkityksen kasvaessa epätasainen pelikenttä on alkanut enenevästi häiritä yhdysvaltalaisia ja eurooppalaisia yrityksiä. Myös Kiinan tapa estää ulkomaisia sijoituksia herättää kiukkua, varsinkin kun kiinalaiset toimijat ovat tähän mennessä saaneet ostella haluamiaan yrityksiä varsin vapaasti.
Osittain nyt käsillä oleva kauppasota on seurausta kaikesta tästä, vaikka toki Yhdysvaltain nykyhallinto näyttää olevan tyytymätön moneen muuhunkin asiaan maailmankaupassa ja sen hallinnoinnissa.
On mukavaa, että teitä on tullut tänne näin paljon keskustelemaan Kiinan taloudesta ja maailmankaupasta. Toivotan antoisaa aamupäivää kaikille, myös tilaisuutta netin kautta seuraaville. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen, jolle nyt luovutan puheenvuoron.
Kiitos!