Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Koneyrittäjien 53. liittokokouksen avajaiset, Lahti, 29.10.2022
Sota ja energiakriisi painavat Euroopan ja Suomen talousnäkymiä
Arvoisat koneyrittäjät ja muut kuulijat, hyvät ystävät,
Lämmin kiitos kutsusta tänne Koneyrittäjien liittopäiville Lahteen ja käyttää puheenvuoro Suomen talouden ja suomalaisten yritysten haasteista. Energiakriisi ja liian nopea inflaatio leimaavat nyt talouskeskustelua, varmasti myös Koneyrittäjien jäsenyrityksissä.
Palasin toissayönä Frankfurtista, jossa teimme Euroopan keskuspankin neuvoston pöydässä rahapoliittisia päätöksiä nopean inflaation hillitsemiseksi. Päätökset perustuvat tuoreisiin arvioihin talouden ja inflaation kehityksestä, joita käyn tänään kanssanne läpi. Talouden iso kuva on tärkeä investointipäätöksissä, jotka ovat tällä hetkellä varmasti poikkeuksellisen kimurantteja tehdä. Epävarmuus tulevasta on suurta.
Talouden näkymää varjostaa nyt sota ja energiakriisi. Venäjän brutaalia sotaa Ukrainassa on nyt kestänyt jo yli kahdeksan kuukautta. Ukrainalaisten inhimilliset ja yhteiskunnalliset kärsimykset Venäjän julmasta hyökkäyssodasta ovat valtavat. Ukraina taistelee vapauden, demokratian ja Euroopan puolesta, ja se tarvitsee laajaa tukea.
Sodan myötä keskustelu Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta loksahti vuosikymmenien vellomisen selkeälle uudelle uralle. Ulkopolitiikkamme ensisijainen päämäärä on aina ollut kansallinen turvallisuus, ja nyt sen takaamiseksi aggressiivisen Venäjän naapurina päätimme kansan vahvaan tukeen nojautuen valita jäsenyyden puolustusliitto Natossa.
Tämä ratkaisu ei tullut tyhjästä, vaan sitä on rakennettu vuosikausia. Naton rauhankumppanuus ja mahdollisuus hakea täysjäsenyyttä ovat olleet Suomen kannalta menestystarina. Puolustusvoimamme ovat jo vuosia olleet täysin Nato-yhteensopiva. Jäsenyyden astuessa aikanaan voimaan Naton 5. artiklan turvatakuut tulevat kattamaan meidätkin.
Mutta yksi seikka on silti syytä muistaa: kuten ennenkin, Suomen puolustuksesta vastaavat ensi sijassa suomalaiset itse, siis Suomen puolustusvoimat, reserviläisarmeijamme – tämä asiaintila ei ole muuttunut. Kansallisesta puolustuskyvystä on siksi pidettävä jatkossakin visusti huoli. Liittoutuminen tuo meille siihen kyllä pelotevaikutuksellaan vahvemman selkänojan. Tällä on iso merkitys myös yritystoiminnan ja markkinatalouden perustan varmistajana.
Inflaatiokehityksen ymmärtämiseksi on paikallaan mennä hetkeksi ajassa taaksepäin. Vuosi sitten näihin aikoihin euroalueen ja Suomen talouden ripeä elpyminen oli hyvässä vauhdissa. Koronapandemiakin oli talttumaan päin, ja kotitalouksien patoutunut kysyntä alkoi purkautua. Vuodenvaihteen vahva vire taloudessa vaihtui kuitenkin pian sodan ja siitä seuranneen energiakriisin synkentämiin näkymiin.
Talouden yleisvire on siis mollivoittoinen. Talouskasvu euroalueella heikkenee nyt tuntuvasti. Euroopan keskuspankin syyskuisen ennusteen mukaan talouden kasvu jää ensi vuonna 1 prosenttiin. Vaikka energian voimakkain hintapiikki jäisi väliaikaiseksi, euroalueen talouskasvuun uhkaa jäädä energiakriisistä pitkä jälki.
Suomessakin vahvan alkuvuoden jälkeen talouden näkymä on syksyllä heikentynyt. Taustalla ovat samat syyt kuin muualla euroalueella: energiakriisi, inflaation kiihtyminen ja sodan aiheuttama epävarmuus. Lisäksi euroalueen kasvun hidastuminen iskee Suomen vientinäkymiin. Venäjän kaupan pysähtymiseen pitänee suhtautua pysyvänä asiantilana, melkeinpä millä tahansa relevantilla suunnitteluhorisontilla.
Suomen talous uhkaa ajautua ensi vuonna lievään taantumaan. Suomen Pankki julkaisi syyskuussa väliennusteensa vuosille 2022-23. Vaikka energiakriisi taittaa kasvun loppuvuodesta, vahvan alkuvuoden ansiosta BKT kasvaa tänä vuonna vielä yli kahden prosentin vauhtia (2,2 %), mutta ensi vuonna talouden odotetaan rahtusen supistuvan (-0,3 %).
Kuluttajien luottamus sekä omaan että Suomen talouteen vajosi syyskuussa kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolleen. Nopea inflaatio kaventaa ostovoimaa entisestään. Näkymät ovat heikentyneet myös yrityksissä.
Myönteistä on, että työllisyysaste on toistaiseksi säilynyt korkeana sekä euroalueella että Suomessa. Suhdanteen heikkeneminen ennakoi kuitenkin suotuisan työllisyyskehityksen päättymistä. Tämä tulee näkymään työllisyysasteen heikkenemisenä ensi vuonna ja työttömyyden (jo alkaneena) nousuna. Lähtökohta on suhteellisen hyvä, kun työllisyys on viime kuukausiin saakka noussut ripeästi ja on nyt historiallisen korkealla tasolla.
On ilmeistä, että Suomen työmarkkinoilla on merkittäviä alueellisia ja ammatillisia yhteensopivuusongelmia. Siksi tarvitaan panostuksia osaamisen kehittämiseen perusasteella, korkea-asteella ja yrityksissä. Osaavasta, koulutetusta työvoimasta on tulevaisuudessa entistä suurempi pula, mikä rajoittaa myös pidemmällä aikavälillä Suomen talouskasvua. Suomi tarvitsee osaajia myös ulkomailta.
Arvoisat kuulijat,
Inflaatio on edelleen euroalueella aivan liian nopeaa: syyskuussa 10 %. Viime kuukausina energian, ruoan ja muiden tuotteiden sekä palveluiden korkeat hinnat, tarjonnan pullonkaulat ja pandemian jälkeinen kysynnän elpyminen ovat johtaneet inflaatiopaineiden lisääntymiseen.
EKP:n neuvosto päätti tällä viikolla nostaa ohjauskorkojaan 0,75 %-yksiköllä ja talletuskorko on nyt 1,5 %. Korkoja nostetaan todennäköisesti vielä lisää. Rahapolitiikkaa kiristämällä pyritään varmistamaan, että inflaatio vakaantuu keskipitkällä aikavälillä 2 %:n tavoitteen mukaiseksi. EKP:n neuvosto päättää tulevista koronnostoista kokouskohtaisesti inflaatio- ja talousnäkymien kehityksen perusteella.
Rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa talouden toimijoiden inflaatio-odotuksiin. EKP:n neuvosto pyrkii estämään sen, että inflaation odotetaan jäävän taloudessa nopeaksi pitemmäksi aikaa. Tästä seuraa työmarkkinoiden ja palkanmuodostuksen suuri merkitys hintavakaudelle: pitääkö ankkuri myös jatkossa niin, että reaalinen ostovoima voi pitkäjänteisesti kasvaa ilman taloudelle tuhoisaa inflaatiokierrettä?
Työn hinnan suhteellisen maltillinen kehitys on ollut viime vuosina tärkein Suomen kustannuskilpailukykyä ylläpitänyt tekijä. Jos Suomessa on malttia katsoa inflaatiopiikin yli, voidaan suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa myös tulevina vuosina. Mutta jos tilanne yltyy palkkakilpailuksi, kuten kävi ennen finanssikriisiä, kilpailukyky voidaan menettää nopeastikin, etenkin nyt vallitsevassa herkässä taloustilanteessa.
Kilpailukyky on helppo menettää, mutta vaikea saavuttaa.
Vaikka suhdannenäkymät ovat heikentyneet, teollisuuden luottamusluvut ovat edelleen esimerkiksi koronakriisin pohjien yläpuolella. Teollisuudessa tilauskanta on yrityskyselyn mukaan heikentynyt, mutta tuotannon ennakoidaan jatkavan kasvussa lähikuukausina. Teollisuustuotanto ja teollisuuden uudet tilaukset ovat toistaiseksi (elokuu) pysyneet hyvillä tasoilla, vaikka heinäkuussa nähtiinkin kuoppa molemmissa.
Syyskuun suhdannebarometrin mukaan riittämätön kysyntä on noussut yhä suuremmaksi kasvun esteeksi, mikä ennakoi niin ikään suhdanteen kääntymistä. Kapasiteetti- ja raaka-ainepula on vuorostaan hieman hellittänyt globaalien tuotanto- ja toimitusketjuongelmien vähitellen helpottaessa.
Myös syyskuisen pk-yritysbarometrin mukaan yritysten suhdannenäkymät ovat selvästi heikkenemässä, ja EK:n luottamusindikaattori oli syyskuussa edelleen laskussa.
Vaikka moni suomalainen yritys on joutunut kovan paikan eteen, ei tilanne ole täysin synkkä. Koko talouden tasolla lähtökohdat ovat kohtuullisen hyvät, sillä Suomen koko yrityssektorin kannattavuus oli hyvällä tasolla koronapandemian väistyessä ja työvoiman saatavuusongelmista huolimatta työllisyys yrityksissä kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Viimeaikaisten sokkien vaikutukset jakautuvat kuitenkin epätasaisesti. Koronapandemia iski rajusti palvelualojen yrityksiin, kun teollisuudessa tilanne pysyi parempana. Sodan ja energiakriisin vaikutukset ovat laaja-alaisemmat, mutta ne osuvat nyt vienti- ja teollisuusyrityksiin, joista moni säästyi pandemian aikana. Moniin Koneyrittäjien jäsenyrityksiin vaikuttaa nyt puuntuonnin tyrehtyminen, mikä vaatinee sopeutumista puunkorjuun ja -kuljetusten osalta kotimaassa. Turvetuotannon parissa toimivat yritykset ovat toisaalta kokeneet käänteen sodan ja energiakriisin seurauksena.
Syyskuisessa Pk-yritysbarometrissa lähes kolmannes yrityksistä raportoi, että niiden kannattavuus heikkenee, pitkälti energiakustannusten nousun vuoksi. Kustannusten nousun vaikutus yritysten kannattavuuteen riippuu myös pitkälti toimialasta ja markkinoista, siitä kuinka energian ja välituotteiden hintojen nousu välittyy lopputuotteiden hintoihin. Kannattavuuden kehitys on ollut huolen aiheena myös mm. metsäalan urakointimarkkinoilla Koneyrittäjien jäsenyrityksissä.
Kustannusten nousu aiheuttaa vaikeuksia monille yrityksille, kun kannattavuus rapautuu, eivätkä niiden rahkeet riitä tarpeellisiin investointeihin. Samalla nopea inflaatio rapauttaa palkansaajien ostovoimaa. Tämä kaikki korostaa sitä, että inflaation hillitsemisen tulisi säilyä talouspolitiikan tärkeimpänä prioriteettina. Taloudellista hyvinvointia ei voida pitkän päälle pitää yllä ilman hintavakautta.
Arvoisat yrittäjät, hyvät ystävät,
Suomen toimintaympäristö on parhaillaan yhtä kovassa murroksessa kuin 1990-luvun alussa, sekä talouden että turvallisuuden osalta. Globalisaatio natisee liitoksissaan, Euroopan turvallisuusjärjestys on henkitoreissaan.
Suomen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan ole nyt yhtä onneton kuin 1990-luvun alussa, silloin 1980-luvun väärän talouspolitiikan jäljiltä. Pikemminkin meitä vaivaa näivettymistauti, alisuorittaminen.
90-luvun lamasta Suomi nousi tukeutumalla tutkimukseen ja koulutukseen, osaamiseen ja yrittäjyyteen. Tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen panostettiin lamankin oloissa, yritysverotus uudistettiin, kilpailukyky korjattiin. Uusiutuviin luonnonvaroihin nojaavaan biotalouteen on panostettu johdonmukaisesti, eikä risupaketeille enää naureskella.
Meillä on nytkin kaikki eväät olla paitsi selviytyjä- myös menestyjäkansa. Yrittämisen edellytysten parantaminen ja yrittämiseen kannustaminen ovat tässä aivan avainasemassa.
Minun silmissäni tulevaisuuden Suomi on osaamisen, yrittämisen ja aidon välittämisen yhteiskunta. Siinä leipä lähtee ennen muuta kahdesta tuotannontekijästä, osaamisesta ja yrittäjyydestä.
Sellainen yhteiskunta muodostuu tietenkin osaavista yrittäjistä, joiden ydinjoukkoa koneyrittäjät edustavat. Näillä sanoilla toivotan kaikille teille antoisaa liittopäiviä ja viikonloppua ― ja etenkin menestystä yrittämiseen!