Siirry sisältöön

Yritysrahoitus on selvinnyt pahimmista finanssikriisin aiheuttamista vaikeuksista. Yritysten rahoitusongelmat vähentyivät vuoden 2010 aikana, mutta ovat yhä selvästi yleisempiä kuin kriisiä edeltäneinä vuosina. Myös keskimääräinen lainamarginaali on jäänyt suuremmaksi kuin kriisiä edeltävänä aikana.

Rahalaitosten myöntämien yrityslainojen kasvu nopeutui viime vuonna.  Yritysluottojen kasvu oli kuitenkin lähinnä asuntoyhteisölainojen varassa, ja varsinainen yrityslainakanta on viime kuukausina jälleen supistunut. Uusia yrityslainoja nostetaan pääasiassa vanhojen lainojen uudelleenjärjestelyjä ja käyttöpääoman rahoitusta varten. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pankin julkaisemista Rahoitustilastot 2010 -vuosikatsauksesta ja Rahoitusmarkkinaraportista 1/2011.


Asuntoluottojen kasvu on ollut tasaista mutta selvästi hitaampaa kuin ennen finanssikriisiä. Kiinteäkorkoisten uusien asuntolainojen osuus on kasvanut lyhyiden markkinakorkojen nousuun liittyvien odotusten myötä, ja asuntolainojen keskimääräinen maturiteetti on lyhentynyt. Suomen asuntolainakannan keskikorko on kuitenkin euroalueen alhaisin, sillä suuri osa asuntoluottojen koroista on edelleen sidottu euriborkorkoihin.

Vuonna 2010 kotitalouksien määräaikaistalletukset kasvoivat, kun pankkikilpailun seurauksena etenkin pidemmille määräaikaistileille maksetut korot tulivat houkutteleviksi. Finanssikriisin vaikutukset ovat näkyneet kotitalouksien talletuksista eniten juuri määräaikaistalletuksissa, jotka vuonna 2008 kasvoivat voimakkaasti, kun kotitaloudet vetivät varojaan pois sijoitusrahastoista, ja vuonna 2009 supistuivat korkotason laskun myötä.

Euroopan velkakriisin ratkaisemiseen liittyy pankkijärjestelmän saattaminen vakaalle pohjalle. Pankkisektorin rakennemuutokset ovat välttämättömiä useissa Euroopan maissa, jotta luottamus pankkijärjestelmään palautuu ja pankkien markkinaehtoinen varainhankinta elpyy. Suomen pankkisektorilla ei ole ollut kriisin takia tarvetta rakennemuutoksiin. Useissa EU-maissa sen sijaan on jouduttu luomaan tukijärjestelmiä. 

 
Suomessa pankkien luottotappioiden määrä on jäänyt finanssikriisin vuoksi selvästi pienemmäksi kuin ennakoitiin ja vain murto-osaan 1990-luvun pankkikriisin luottotappioista. Tähän ovat vaikuttaneet talouden nopea toipuminen ja ennakoitua parempi työllisyystilanne. Lisäksi poikkeuksellisen alhainen korkotaso on hillinnyt lainanhoitokustannuksia eivätkä velalliset ole altistuneet valuuttakurssiriskille. Myös varallisuushintojen kehitys on ollut edellistä kriisiä vakaampaa. Velallisten lainanhoitokyky on säilynyt parempana kuin 1990-luvun lamassa. Toisaalta kotitaloudet ovat selvästi velkaantuneempia kuin aiemmin, mikä lisää niiden haavoittuvuutta.


Yhtenäisen euromaksualueen SEPAn luomisen loppukiri on alkanut. Suomessa SEPA-tilisiirto on kovaa vauhtia korvaamassa perinteisen kotimaisen tilisiirron. Useimmat verkkopankkimaksut ovat SEPA-maksuja. Kotimainen tilisiirto jää historiaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yksityishenkilöille tämä merkitsee kansainvälistä muotoa olevan IBAN-tilinumeron käyttöä. Yrityksissä muutos on verrattain suuri, koska maksuaineistojen standardit muuttuvat.

Lisätietoja:
 
Ekonomisti Kimmo Koskinen, kimmo.koskinen(at)bof.fi, puh. 010 831 2546 ja
Ekonomisti Eero Savolainen, eero.savolainen(at)bof.fi, puh. 010 831 2235.
http://www.suomenpankki.fi/link/3dda208954d04f279835c022dae2038b.aspx?epslanguage=fi.
http://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/rahoitusmarkkinaraportit/Documents/1_2011_RMraportti.pdf