​Euroalueen talouden elpyminen jatkuu maltillisena ja inflaatio säilyy pitkään hitaana. Tästä syystä Euroopan keskuspankki päätti kesäkuussa 2014 useista toimista, joilla tuetaan kasvua sekä rahapolitiikan välittymistä ja reaalitalouteen suuntautuvaa luotonantoa. ”Olemme tietoisia pitkällisen hitaan inflaation riskeistä hintavakauden ja talouden elpymisen kannalta. Viime viikon päätökset ovat selvä osoitus valmiudesta ja kyvystä toimia”, painotti pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous  julkaisun lehdistötilaisuudessa.

Rahapoliittisten toimien yhdistelmään sisältyivät ohjauskorkojen lasku sekä kiinteäkorkoiset pitempiaikaiset operaatiot pankeille vauhdittamaan uusien yritysluottojen myöntämistä. ”EKP:n neuvosto päätti vahvistaa sitoutumistaan kasvua voimakkaasti tukevaan rahapolitiikkaan. Tätä osoittaa päätös jatkaa säännöllisten rahoitusoperaatioiden toteuttamista kiinteäkorkoisina täyden jaon huutokauppoina ainakin vuoden 2016 loppuun ottaen huomioon tämänhetkiset inflaationäkymät”, sanoi pääjohtaja Liikanen.

Suomessa kokonaistuotanto on nyt pienentynyt yhtäjaksoisesti kaksi vuotta. Viennin supistumiseen ovat liittyneet käynnissä oleva teollisuuden rakennemuutos ja kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen. Kasvuedellytyksiä on painanut myös työikäisen väestön väheneminen.

Suomen Pankin uuden ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto ei kasva tänä vuonna. Vuosina 2015 ja 2016 talous kasvaa noin 1,5 %. Tuotannon kasvu painottuu vientiin ja investointien asteittaiseen elpymiseen. Ennusteen riskit painottuvat arvioitua heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät kansainvälisen talouden elpymiseen sekä Suomen julkisen talouden ja rahoitusolojen kehitykseen. Työllisyys kohenee ennustejaksolla vain vähän. Työttömyysaste nousee vielä 2014, mutta laskee 7,8 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Suomen inflaatio on 1,5 prosentin tuntumassa vuonna 2016 heikon taloustilanteen ja palkkojen aiempaa hitaamman nousun myötä.

Kustannuskilpailukyvyn parantaminen edellyttää, että Suomen kustannusten nousu on usean vuoden ajan hitaampaa kuin kauppakumppaneiden. Työllisyyttä ja tuotantoa voidaan lisäksi tukea edistämällä yritystasolla ratkaisuja, joilla työntekijät turvaavat työpaikkansa ja työnantajat tuotannon kannattavuuden.

Ennen kansainvälistä finanssikriisiä Suomen julkisen talouden tila oli parempi kuin useassa muussa maassa. Vuosina 2008–2013 Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on kasvanut poikkeuksellisen paljon. Julkisen talouden tilaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen lähivuosina on nykyisellään epävarmaa.

Teollisuuden suuri rakennemuutos on heikentänyt viimeisten vuosien aikana Suomen talouden kasvupohjaa huomattavasti.  Luottamus talouden pitkän aikavälin näkymiin ja talouspolitiikkaan on toistaiseksi kuitenkin pitänyt. Talouden pitkäaikaisia ja luonteeltaan rakenteellisia ongelmia ei kuitenkaan voida ratkaista julkisen talouden alijäämien avulla. ” Linjaukset rakenneuudistuksista ja julkisen talouden sopeutustoimista ovat olleet ratkaisevan tärkeitä. Jos niiden toimeenpanosta syntyy epävarmuutta, luottamuksen rakentaminen uudelleen vaatii tulevaisuudessa jo esitettyä suurempia toimenpiteitä”, sanoi Erkki Liikanen.

Euro ja talous 3/2014: Talouden näkymät

Esityskalvot (PDF)

Esityskalvot (PPT)

;