Suomen talouden ongelmiin on syksyllä 2013 reagoitu julkistamalla ohjelma rakennepoliittisista toimenpiteistä. Tavoiteltujen uudistusten avulla julkisen talouden kestävyyttä on mahdollista kohentaa huomattavasti. Kestävyysvaje saadaan kurottua umpeen, mikäli ohjelman mukaiset uudistukset kyetään toteuttamaan täysimääräisesti. Tavoiteltujen vaikutusten aikaansaanti edellyttäisi kuitenkin suuria muutoksia talouden rakenteissa: merkittävää työllisyyden kasvua ja julkisen sektorin tuottavuuden nousua. Lisäksi velka-aste ehtii nousta korkeaksi ennen kuin toimet alkavat täysimääräisesti vaikuttaa. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pankin tänään julkaisemasta Helvi Kinnusen, Petri Mäki-Fräntin ja Jukka Railavon artikkelista Euro & talous -lehdessä.
Artikkelissa on arvioitu rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia julkisen talouden kestävyyteen. Vaikka kuntien sopeutustoimet toteutuisivat aikataulun mukaisesti ja työurat pitenisivät tavoitteen mukaan, ehtisi velka-aste nousta 90 prosentin tuntumaan 2030-luvulla. Edes julkisen sektorin nopeampi tuottavuuskasvu ja tuotantopotentiaalin nousu edellisten lisäksi ei riitä painamaan velka-astetta alle 70 prosentin. Koska julkisen velan määrä on lähtötilanteessa huomattava suuri, talousnäkymät ovat epävarmat ja uudistusten toteutuminen pitkäkestoista, hallitsemattoman velkaantumisen riski on olemassa.
Verotukseen, sosiaaliturvaan ja eläkejärjestelmään tehtävät muutokset vaikuttavat työn tarjonnan ohella muuhunkin talouskehitykseen. Jos uudistuksilla olisi mahdollista hillitä työn verotuksen kiristymistä, niiden merkitys työllisyyden kannalta voisi muodostua jopa arvioitua suotuisammaksi.
Euro & talous 5/2013: Talouden näkymät -julkaisun artikkeli:
Kinnunen, Mäki-Fränti, Railavo: Talouden rakenneuudistukset ja julkisen talouden kestävyys