Siirry sisältöön

Wilma Nissilä 11.7.2019

Toukokuun puolessa välissä, gradun palautusta seuraavana päivänä aloitin työt Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla ennustetoimistossa kesäekonomistina. Kesä ja gradun jälkeinen elämä on siis alkanut varsin vauhdikkaasti, eikä tekemisen puutetta ole juuri ollut. Tässä blogitekstissä kerron hieman sekä rahapolitiikka- ja tutkimusosastosta että omista työtehtävistäni ennustetoimistossa. Toivottavasti tekstini tavoittaa erityisesti mahdollisimman monet taloustieteen opiskelijat, sillä rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla työskentelee tietoasiantuntijoiden lisäksi käytännössä pelkästään ekonomisteja. Lisäksi enemmistö ekonomisteista on suorittanut tohtorintutkinnon.

Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto koostuu yhteensä neljästä toimistosta ja yksiköstä. Ennustetoimisto vastaa Suomen taloutta koskevista ennusteista ja analyyseista, minkä lisäksi ennustetoimiston vastuulla on kehittää käytössä olevia ennustemalleja. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous -toimisto vastaa puolestaan euroalueen ja maailmantalouden kokonaistaloudellisesta analyysista. Tutkimusyksikön painopiste on makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden vuorovaikutuksen tutkimuksessa, kun taas siirtymätalouksien tutkimuslaitos vastaa erityisesti Venäjän ja Kiinan talouksien seurannasta sekä siirtymätalouksiin liittyvästä tutkimuksesta.

Mitä minä sitten oikein teen täällä ennustetoimistossa? Kesäni on tähän mennessä koostunut kahdesta pidempiaikaisesta ennustamiseen liittyvästä projektista, joista toisen tulokset pääsin heinäkuun alussa esittelemään Suomen Pankin johtokunnalle. Päättyneen projektin puitteissa sovelsin ennustemallia, jonka avulla voidaan estimoida todennäköisyydet sille, että Suomen talous ajautuu taantumaan tietyn ajanhetken kuluttua. Se, että minä kesätyöntekijänä sain mahdollisuuden esitellä omaa tutkimusprojektiani korkeimmalle johdolle, kertoo paljon siitä, minkälaisessa asemassa kesätyöntekijät pankissa ovat. Meihin "kesiksiin" luotetaankin paljon ja saamme vastuullisia sekä haastavia työtehtäviä, mikä tarjoaa huikean mahdollisuuden omien tietotaitojen kehittymiselle.

Kesän toinen työtehtäväni liittyy myös ennustemalleihin, sillä seuraavaksi tarkoituksena on syventyä vielä tarkemmin taantumatodennäköisyyksiä estimoivien mallien tutkimukseen. Tämän projektin tarkoituksena on tuottaa aiheesta myöhemmin julkaistava kirjallisuuskatsaus. Taantumatodennäköisyysmallien tutkimisen lisäksi olen päässyt kesän aikana perehtymään myös muihin talouden suuntaa ennustaviin malleihin. Ennustetoimistossa käytetään Suomen talouden seurannan apuna useita erilaisia malleja, joista tärkeimmät ovat BVAR-malli sekä Aino-malli. BVAR-malli on lyhyen aikavälin ennustemalli, kun taas Aino-malli on yleisen tasapainon suhdannemalli. Useita malleja tarvitaan, sillä mallien käyttötarkoitukset ovat erilaiset. BVAR- ja Aino-malleista löytyy lisätietoa täältä ja täältä. Mikäli Suomen talouden suunta ja nykyhetken tila kiinnostavat, kannattaa lukea tämä kesäkuussa julkaistu katsaus ennustetoimiston pitkään valmistelemasta Suomen talouden ennusteesta.

Kesän alussa toivoin haastavia tehtäviä ja niitä olen myös saanut, joten todennäköisyys sille, että haluan työllistyä pankkiin uudelleen, onkin korkea. On myös ollut erittäin hienoa huomata, miten hyvin minut on otettu ennustetoimistossa vastaan. Ensimmäisenä päivänä hieman jännitti astua pankin ovista sisään, mutta melko nopeasti tuo jännityksen tunne hävisi. Täällä nimittäin työskentelee paitsi asiantuntevaa, niin myös hauskaa porukkaa! Voinkin lämpimästi suositella ennustetoimistoa kesätyöpaikaksi opintojensa loppuvaiheessa oleville taloustieteen opiskelijoille, mikäli keskuspankin toiminta, ennustaminen ja makroekonometrinen tutkimus kiinnostavat. Kesätyö pankissa on oiva väylä ja motivaattori myös tohtoriopinnoille, jotka ovat itsellänikin syksyllä edessä.