Niklas Gäddnäs 5.8.2020
Työstäni kesäekonomistina Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustetoimistossa on kulunut noin puolet, joten nyt on oivallinen hetki kertoa kokemuksistani ennustetoimistossa näinä hyvinkin poikkeuksellisina aikoina. Ennustetoimiston toimenkuvaan kuuluu kotimaisen talouden ennustaminen ja analysoiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimisto sekä tuottaa nimensä mukaisesti ennusteita talouden kehityskulusta että analyysejä esimerkiksi talouden rakenteellisista kysymyksistä.
Työni ennustetoimistossa lähti käyntiin poikkeuksellisen kiireellisenä aikana, sillä koronakevään tuoman lisätyön ohessa ennustetoimistossa työstettiin normaaliin aikatauluun kuuluvaa kesäkuun Suomen talouden ennustetta. Kesäekonomistin näkökulmasta on ollut erittäin mielenkiintoista ja hyödyllistä seurata toimiston prosesseja näinä aikoina, sillä keväällä alkanut koronaepidemia ja sen jatkuva kehitys on tuonut mukanaan uusia haasteita talousseurannan kannalta. Koronatilanteen aiheuttamat lisähaasteet ovat olleet merkittäviä, sillä kotimaiseen ja kansainväliseen talouteen on erillisten rajoitusten myötä kohdistunut sekä tarjonta että kysyntäsokkeja — esimerkiksi ravintola- ja matkailualaan kohdistuneiden rajoitusten kautta. Tilanteen johdosta tavanomaisissa talouden muuttujissa on ollut havaittavissa suurta heiluntaa, joka heijastuu perinteisten talousmallien kohonneeseen epävarmuuteen. Taloustilanne koronakeväänä muuttui niin nopeasti, että perinteiset talouden indikaattorit eivät pysyneet vauhdissa mukana, vaan uusia nopeammin saatavia indikaattoreita otettiin käyttöön ajan tasalla pysymiseksi. Näiden lisäksi maailmanlaajuinen pandemiatilanne elää koko ajan, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi oletuksiin mahdollisen toisen aallon luomista rajoitustarpeista kotimaassa ja ulkomailla.
Talouden analyysin korkean laadun takaamiseksi on toimistossa laitettu suuri painoarvo menetelmäkehitykseen. Juuri menetelmäkehityksessä korostuu ennustetoimistolaisten rautainen osaaminen makrotaloustieteen eri osa-alueilla. Useat toimiston kollegoistani ovat jatkaneet väitöskirjansa aihepiiriin liittyviä projekteja Suomen Pankissa. Erinomaisia esimerkkejä viimeaikaisista projekteista on uusi kokonaistalouden analyysiin ja ennusteisiin tarkoitettu Aino 3.0 DSGE-malli, rahoitusmuuttujia hyödyntävä Midas-malli ja lopuksi yksi toimiston tunnetuimmista Twitter-profiileista eli automaattisesti päivittyvä bayesilainen vektoriautoregressiivinen malli, joka tunnetaan paremmin robottiekonomistina.
Omat työtehtäväni ennustetoimistossa liittyvät vahvasti menetelmien kehitykseen ja soveltamiseen. Kesän aikana osallistun kahteen kehitysprojektiin, jossa hyödynnetään työvoimavirtoihin perustuvia menetelmiä. Työvoimavirtoihin perustuvat menetelmät kuvastavat varantojen välisiä virtoja, esimerkiksi työttömyyden ja työllisyyden välillä. Näistä virroista voidaan saada lisätietoa koskien työmarkkinoiden dynaamisia kehityskulkuja, josta on hyötyä työmarkkina-analyysissä. Käytännössä hyödynnämme näitä virta-aineistoja esimerkiksi työttömyyden lyhyen aikavälin ennustamisen kehitysprojektissa. Ennustetoimiston projektit ovat olleet erittäin haastavia ja vastuuta on annettu runsaasti. Työvoimavirtoihin perustuvat menetelmät ovat minulle tuttuja entuudestaan meneillään olevasta maisterityöstäni, joten on ollut hyvin antoisaa päästä kehittämään ja soveltamaan tutun alueen menetelmiä. Kiinnostukseni menetelmäkysymyksiin kumpuaa siitä, että makrotaloustieteellisten menetelmien ja talouspolitiikan välillä on hyvinkin vahvoja kytköksiä. On hyvä pitää mielessä, että makrotyövälineiden avulla emme pysty huomioimaan kaikkia yhteiskunnan muuttujia, vaan pelkästään tuottamaan osittaisia yhteiskuntaa hahmottavia mallinnuksia. Tämän takia pienillä mallinnukseen liittyvillä valinnoilla ja oletuksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia tulosten kannalta eli niihin tuloksiin joita lopulta hyödynnetään talouspolitiikan päätöksenteossa.
Lopuksi antaisin muutaman vinkin tuleville Suomen Pankkiin hakeville. Riippuen siitä, miten pitkälle olette edenneet opinnoissanne, on pari seikkaa, joista voi olla hyötyä tulevissa hakemuksissa. Opinnäytetyön — joko valmistuneen tai meneillään olevan — avulla voitte osoittaa osaamisenne. Tämän vuoksi voi olla eduksi valita sellainen aihe opinnäytetyöhön, josta voi myös olla hyötyä keskuspankkitoiminnalle. Jos mahdollista, tiedustelkaa hakukohteenne nykyisiltä tai entisiltä työntekijöiltä, mitä kehitysprojekteja on meneillään ja mihin olisi mahdollisuus osallistua.