Helinä Laakkonen, vanhempi tutkijaekonomisti, rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
Tulin Suomen Pankkiin kesätöihin vuonna 2003 ja olen ollut talossa jatko-opintovuosia lukuun ottamatta koko työurani. Keskeinen syy, miksi halusin tehdä urani juuri Suomen Pankissa, on työn yhteiskunnallinen merkitys. Rahoitusjärjestelmä on kiinnostanut minua aina enemmän kokonaisuutena ja ilmiönä, ennemmin kuin tapana tehdä itselleni tai muille mahdollisimman paljon rahaa. Työni keskittyy paljolti finanssikriisien ennustamiseen ja järjestelmäriskien ymmärtämiseen, minkä koen kiehtovaksi, mutta myös hyvin merkitykselliseksi. Finanssikriisien kriisien yhteiskunnalliset kustannukset eivät ole ainoastaan taloudellisia, ja siksi ne tulisi pyrkiä estämään kaikin keinoin.
Monipuolisena työnantajana Pankki on tarjonnut hienosti erilaisia työtehtäviä ja uusia haasteita kasvavan osaamisen mukaan. Olen pankkiurani aikana ehtinyt olla korkeakouluharjoittelijana, tutkimusassistenttina, ekonomistina, tutkijaekonomistina ja vanhempana ekonomistina. Kaikki tehtävät ovat kasvattaneet minua asiantuntijuuteen. Viime syksynä vaihdoin taas hetkeksi tutkijaekonomistin tehtäviin, jotta saan päivittää tutkijaosaamistani ja myös uusia ideoita ekonomistityöhön.
En olisi koskaan tullut ajatelleeksikaan jatko-opintoja, ellei minua olisi niihin kannustettu Pankista. Sain tehdä Pankissa myös osa-aikaisia tutkimusassistentin töitä jatko-opintoaikoina, jotka helpottivat kummasti opiskelijan tiukkaa budjettia. Panostaminen työntekijöiden koulutukseen onkin yksi asia, mitä arvostan eniten Pankissa työnantajana. Se ei lopu suinkaan tutkinnon saamiseen, vaan erilaisiin koulutuksiin avautuu jatkuvasti mahdollisuuksia niin talon sisällä kuin ulkopuolella. Koulutukseen panostaminen näkyy Pankin lahjakkaissa ja taitavissa työntekijöissä.
Pitkän uran aikana ehtii elämässäkin tapahtua kaikenlaista, eivätkä ne aina ole pelkkiä uusia saavutuksia ja onnistumisia. Yhtä tärkeää on saada tukea työnantajalta silloin kuin ei itse ole parhaimmillaan. Erilaiset työaikajoustot ja huolehtiminen työntekijöiden hyvinvoinnista erilaisilla harrastuskerhoilla - ja johtotason muistutukset palautumisen tärkeydestä – ovat helpottaneet ruuhkavuosien kuormitusta etenkin lapsiperheenä. Viime syksynä sain yllättäen kuulla sairastavani rintasyöpää. Olen saanut Pankin kaikilla tasoilla (henkilöstöosasto, esimiehet, kollegat) valtavasti henkistä ja käytännön tukea tässä vaikeassa tilanteessa. Pankissa työterveyspalvelut ja sairasajan palkkauspolitiikka ovat poikkeuksellisen hyvät ja kattavat, mitä ei tule aina ajatelleeksi kun vertailee työpaikkojen etuja ja keskittyy palkkatasoon.
On helppoa olla hyvä työnantaja hyville työntekijöille. Vastuullinen ja inhimillinen työnantaja on sitä kuitenkin myös vastoinkäymisissä, ja olen tästä työntekijänä Suomen Pankille erityisen kiitollinen. Hädässä ystävä tunnetaan.