Siirry sisältöön

Sodan sytyttyä senaatin toiminta siirtyi Vaasaan, josta tuli valkoisen hallinnon pääkaupunki. Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud pääsi Vaasaan vasta maaliskuussa. Valkoisen hallinnon raha-asioista vastasi senaatin valtiovarainpäällikkö Juhani Arajärvi.

Vaasassa toimineen Suomen Pankin johtokunnan muodostivat Karl Basilier, Jalo Järnefelt ja Arthur Broberg. Pääjohtaja von Collan oleskeli Tukholmassa koko sodan ajan.

Pankin johtokunta pystyi valvomaan valkoisten haltuun jääneitä seitsemää haarakonttoria. Myös Suomen Pankin ulkomaiset varat pysyivät sen kontrollissa.

Senaatti sai Suomen suurimmilta liikepankeilta sitoumuksen rajattomasta luotosta järjestyksen palauttamiseksi maahan. Käteisrahan puute oli kuitenkin kova, sillä setelipaino ja Suomen Pankin pääkonttori olivat jääneet punaisten haltuun.

Valkokaartilaisia harjoittelemassa Vaasassa.
Valkokaartilaisia harjoittelemassa Vaasassa. Museovirasto.

Clas von Collan. Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja.
Clas von Collan. Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja. Suomen Pankki.

J.W.Järnefelt. Suomen Pankin johtokunnan jäsen.
J.W.Järnefelt. Suomen Pankin johtokunnan jäsen. Suomen Pankki.

K.A.Basilier Suomen Pankin johtokunnan jäsen.
K.A.Basilier Suomen Pankin johtokunnan jäsen. Suomen Pankki.

Uno Broberg Suomen Pankin johtokunnan jäsen.
Uno Broberg Suomen Pankin johtokunnan jäsen. Suomen Pankki.

Suomen Pankin Vaasan konttori.
Suomen Pankin Vaasan konttori. Suomen Pankki.