Vallankumouksen alettua punaiset miehittivät Suomen Pankin pääkonttorin ja pankki suljettiin. Pankkivaltuuston sosialistinen enemmistö pyrki neuvottelemaan vanhan johtokunnan kanssa, joka ei suostunut yhteistyöhön. Helmikuun 1918 alussa punaiset nimittivät uuden johtokunnan ja pankki avattiin.

Pääkonttorin holvit murrettiin. Punaiset saivat haltuunsa käteistä pääkonttorista n. 160 milj. markkaa ja valtaamistaan haarakonttoreista n. 10 milj. markkaa. Myös setelipaino tuli punaisten haltuun.

Punaiset eivät päässeet käsiksi pankin ulkomaisiin varoihin eivätkä myöskään kultavarantoon, joka oli siirretty Kuopioon ennen sodan alkua.

Suomen Pankin virkamiehet kieltäytyivät yhteistyöstä uuden johdon kanssa. Sen oli rekrytoitava paljon uusia virkailijoita. Osa pankin avustavista työntekijöistä kuitenkin jatkoi punaisen johdon alaisuudessa.

Tuntematon punakaartilainen, Helsinki 1918.
Tuntematon punakaartilainen, Helsinki 1918. Kansan Arkisto.

Edvard Gylling, pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja 1917–1918 ja kansanvaltuuskunnan raha-asiain valtuutettu helmikuusta 1918 lähtien.
Edvard Gylling, pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja 1917–1918 ja kansanvaltuuskunnan raha-asiain valtuutettu helmikuusta 1918 lähtien. Työväenmuseo Werstas.

Pankkivaltuusmiesten porvarillinen varapuheenjohtaja E.G.Palmén.
Pankkivaltuusmiesten porvarillinen varapuheenjohtaja E.G.Palmén. Suomen Pankki.

”Suomen Pankki otettu Kansanvaltuuskunnan raha asiain haltuun – niskoittelevat virkamiehet eroitettu toimistaan” Kansan Lehti 2.2.1918.
"Suomen Pankki otettu Kansanvaltuuskunnan raha asiain haltuun – niskoittelevat virkamiehet eroitettu toimistaan" Kansan Lehti 2.2.1918.

Suomen Pankki vuodenvaihteessa 1917–1918.
Suomen Pankki vuodenvaihteessa 1917–1918. Suomen Pankki.