Pankinjohtaja Sinikka Salon puhe seminaarissa, jossa käsiteltiin Itävallan ja Suomen kokemuksia EU:n ja rahaliiton jäseninä, Itävallan Keskuspankki
Tal och intervjuer
Tal
måndag 16.1.2006, kl. 0.00
Suomenkielinen lyhennelmä pankinjohtaja Sinikka Salon puheenvuorosta seminaarissa, jossa käsiteltiin Itävallan ja Suomen kokemuksia EU:n ja rahaliiton jäseninä
Pankinjohtaja Sinikka Salo analysoi Suomen kokemuksia EU:sta ja rahaliiton jäsenyydestä Itävallan keskuspankin järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Seminaari liittyy Itävallan juuri alkaneeseen EU:n puheenjohtajuuskauden ja sitä seuraavan Suomen puheenjohtajuuden ohjelmaan.
Pankinjohtaja Salon mukaan kuluneen vuosikymmenen kokemukset EU:sta ovat Suomelle hyvin myönteiset: jäsenyys unionissa ja rahaliitossa näyttävät lunastaneen lähes kaikki asetetut odotukset. Suomen talouskehitys on ollut suotuisaa ja varsin vakaata huolimatta maailmantalouden suurista vaihteluista. Ns. epäsymmetrisiin shokkeihin liittyvä kysymys, että kansallisesta valuutasta luopuminen vie mahdollisuuden kansallisesti mitoitetulta raha- ja valuuttakurssipolitiikalta, puhutti ekonomisteja ja poliitikkoja ennen jäsenyyttä, mutta liittymisen jälkeisessä talouspolitiikassa ja talouspoliittisessa keskustelussa ongelma on jäänyt käytännössä vähäiseksi. Itse asiassa näyttää, että jäsenyyden aikana Suomen talouden suhdannevaihtelut ovat selvästi synkronoituneet muiden euroalueen maiden kanssa, joskin vaihtelut ovat meillä olleet jyrkempiä kuin euroalueella keskimäärin.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, se oli juuri toipumassa historiansa suurimmasta talouslamasta. Vuosikausia Suomi oli kärsinyt sitkeästä inflaatiosta ja sen seurauksena korkeista koroista ja jatkuvasti hiipuvasta kilpailukyvystä, jota parannettiin devalvaatioilla. Päästäkseen eroon inflaatio-devalvaatiosyklistä oli alusta lähtien selvää, että Suomi pyrkisi myös rahaliittoon ensimmäisten joukossa.
Salo korosti, että yksi syy myönteiseen kehitykseen on, että luottamus rahan arvoon ja rahapolitiikkaan on kasvanut EKP:n itsenäisen aseman ja sille annetun rahanarvon vakaustavoitteen myötä. Viime vuosina Suomen inflaatio on pysynyt lähellä euroalueen keskiarvoa, ajoittain alittanut sen. Rahaliiton jäsenyys on myös suojannut Suomen taloutta kansainvälisien kriisien aikana, eikä valtion harjoittama finanssipolitiikka ole kohdannut mitään EMU-jäsenyydestä johtuneita ongelmia. Itse asiassa Suomen julkinen talous on vahvistunut ja se on nykyisin euroalueen vahvimpia. Toinen taloutta tervehdyttänyt tekijä on ollut, että EU-jäsenyyden myötä kilpailu odotetusti lisääntyi, mikä on johtanut aleneviin kuluttajahintoihin monella sektorilla.
Kahdella alueella kehitys ei ole vastannut odotuksia: Jäsenyyttä solmittaessa ajateltiin, että EU-kumppanien osuus Suomen kaupasta kasvaisi ja työvoiman liikkuvuus Suomen ja muiden EU-maiden välillä lisääntyisi. Näin ei ole käynyt, ja Salo arveli syynä olevan paitsi euroalueen viime aikoina hitaan kasvun ja vielä jäljellä olevat sisämarkkinoiden toiminnan esteet, kuten maiden välisen maksuliikenteen ongelmat. Lisäksi globalisaatio on suunnannut Suomen kauppaa EU:n ulkopuolisiin maihin. Muuttoliike Suomeen on ollut varsin vähäistä, mikä on huolestuttavaa ottaen huomioon että väestöltään nopeasti ikääntyvässä Suomessa jo nyt on pulaa työvoimasta monilla sektoreilla.
Remarks by Ms Sinikka Salo in the Panel "The Austrian and Finnish EU-Presidencies: Positive Experiences as a Driving Force" in Brussels, organized by the Oesterreichische Nationalbank (PDF)