Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osaston (EKSO) järjestämä seminaari Seinäjoella 5.9.2008
Arvoisa yleisö!
Hyvät eteläpohjalaiset, synnyinmaakuntani asukkaat ja myös muualta tulleet!
Tervetuloa seminaariimme!
Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osaston (EKSO) tehtävänä on tuottaa kansalaiskeskusteluun puheenvuoroja eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuudesta oman kulttuurimme ja traditioidemme eurooppalaisten juurien tunnistamiseksi ja vahvistamiseksi. EKSO on vuonna 1969 perustettu kansalaisfoorumi, joka toimii yhteisö- ja henkilöjäsentensä jäsenmaksujen ja seminaarikohtaisten sponsoriensa tuen turvin. Haluankin heti aluksi esittää parhaat kiitokset kaikille tukijoillemme – yhteisöjen nimet ovat esillä ohjelmalehtisessä.
***
Paitsi teknologiseen osaamiseen modernien yhteiskuntien talouskehitys ja hyvinvointi rakentuu myös kulttuuriseen tietotaitoon. Euroopassa menestystekijät pohjautuvat siis lisääntyvästi Euroopan vahvuuksiin: rikkaaseen kulttuuriperustaan ja eurooppalaisten yhteiskuntien vakauteen ja sosiaaliseen koheesioon – yhteisöllisyyteen. Näin myös Suomessa, ja täällä Etelä-Pohjanmaalla.
Yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä pidetään leimallisesti pohjalaisina piirteinä: Pohjanmaalla yrittäjiä on suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa, ja ainakin minun lapsuudessani täällä Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi uuden talon tai navetan tai muun rakennuksen perustus tehtiin aina "kökällä", vasta sitten vastuu rakentamisesta siirtyi kokonaan rakennuksen omistajalle. Halu auttaa naapuri – "toiskalaiset" – alkuun on minusta ollut hienoa pohjalaista yhteisöllisyyttä.
Näistä syistä tämän seminaarin ohjelmakin on rakennettu vahvasti tarkastelemaan yrittäjyyden ja omaleimaisen kulttuurin vahvuuksien yhteyttä ja sen huomaamista. Tänään on Yrittäjäpäivä, joten sitenkin seminaarin ajoitus on onnistunut.
Mutta eteläpohjalaisetkaan eivät pärjää yksin globaalistuvilla markkinoilla – eikä Suomi tai muukaan Euroopan maa – mikäli haluamme pitää kiinni eurooppalaisen talous- ja yhteiskuntamallin parhaista puolista ja rikkaasta kulttuurista. Eurooppalaisuuteen kuuluu monimuotoisuus – ollaan erilaisia – mutta tietty yhtenäisyys tarvitaan. Euroopan yhdentymisen ydinajatus onkin ollut liittää Euroopan demokraattisia valtioita ja kansoja toisiinsa asioissa, joissa yhteisestä politiikasta on hyötyä.
Elinvoimainen EU on eurooppalaisten globalisaatiostrategia ja siksi siitä pitää huolehtia. Tarvitaan avointa kansalaiskeskustelua EU:n haasteista, sen hallinnon toimintakyvystä laajentumi-sen jälkeen, sen kilpailukyvystä. EU ei voi mennä eteenpäin vastoin sen kansalaisten tahtoa. Tahto edellyttää sitä että kansalaiset tuntevat EU:n saavutukset ja mahdollisuudet yhteiseen etuun paremmin.
Tässä haluan ammattini puolesta muistuttaa euron menestyksestä. Yhteinen rahamme euro on suuri saavutus, joka nyt viettää 10-vuotisjuhlavuottaan. On jotenkin paradoksaalista, että euro on maassamme suosituin EU:ssa, vaikka itse EU:hun suhtaudumme kyselyjen mukaan muita nuivemmin. Ilman EU:ta ei olisi euroa. Euro – ja sen myötä yhteinen rahapolitiikka – on kiistatta menestystarina ja osoitus vahvasta integraatiotahdosta, maanosamme elinvoiman vaalimisesta. Mm. meneillään olevassa globaalissa rahoitusmarkkinoiden turbulenssin oloissakin EMU on turvannut Suomen pankkisektorille varsin vakaan toimintaympäristön. Vaikka ympärillä on myrskynnyt, on laiva ollut niin suuri, ettei ole tarvinnut pelätä sen kaatumista.
EMU, Euroopan talous- ja rahaliitto, ei ole projektina valmis. Rahapolitiikka on euroalueella yhteinen, mutta monelta muulta osin ollaan vasta puolitiessä tai jopa matkan alussa. Mutta jo nyt euron tuoma vakaus ja eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden integroituminen parantavat EU:n ja euroalueen sisämarkkinoiden toimintaa, tarjoten myös pohjalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille kasvumahdollisuuksia laajentuneilla yli 450 miljoonan asukkaan kotimarkkinoilla. Yritysten kannattaisikin entistä enemmän hyödyntää tätä potentiaalia.
Yhteisen rahan menestys todistaa, että jäsenmaiden integraatiotahto ja keskinäinen luottamus ovat sittenkin varsin vahvoja. Tämä on hyvä muistaa näinäkin aikoina, jolloin Euroopan yhdentyminen Irlannin kansanäänestystuloksen myötä taas kerran näyttäisi olevan vastatuulessa.
***
Arvoisat kuulijat
EU:n haasteista, yrittämisen ja kulttuurin asioista puhutaan tänään seminaarissamme, jonne mielestäni olemme saaneet kootuksi hienon joukon paitsi paikallisia vaikuttajia myös juuriltaan eteläpohjalaisia asiantuntijoita – ja jottei menisi liiaksi pohjalaisten sisäpiiriksi myös ulkopuolisia näkijöitä. Ja kunnon iltamahenkeen – joskin iltapäivällä – välillä kuullaan pohjalaisten musiikkiesityksiä. Juontajamme Elina Moisio esittelee kaikki esiintyjät tarkemmin tilaisuuden kuluessa.
Näillä sanoin minulla on ilo EKSOn puolesta avata seminaarimme ”Seinäjoki – lakeuden Bryssel” ja toivottaa kaikille antoisaa ja avointa, räiskyvääkin keskustelua eurooppalaisuudesta ja eteläpohjalaisuudesta.