Johtokunnan jäsen Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen kasvunäkymät ja rahoitusalan haasteet
Lammin Säästöpankki 140 vuotta, 8.11.2017, Hämeenlinna
(pdf)
Suomen kasvunäkymät ja rahoitusalan haasteet
Arvoisat lammilaiset, hyvät naiset ja herrat,
Kiitän kutsustanne saapua Lammin säästöpankin 140-vuotisjuhlille, tänne Hämeen sydämeen.
Tällaiset merkkivuodet saavat meidät aina pysähtymään hetkeksi ja miettimään menneiden sukupolvien aikaansaannoksia. Etenkin itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna pieni historian muistelu on paikallaan, sellaisenkin historian, joka on vanhempaa kuin Suomen itsenäisyys. Tuohon vanhempaan historiaan kuuluu muun muassa säästöpankkien toiminnan käynnistyminen.
Taloudellisessa mielessä Suomen historia on ollut menestystarina. Maamme oli 1800-luvun lopulla Euroopan köyhimpiä kolkkia.
Vastaperustettu Lammin säästöpankki sijaitsi köyhässä maassa, jonka teollistuminen oli juuri alkanut. Sittemmin olemme kirineet taloudellisessa kehityksessä kärjen tuntumaan, jossa olemme pysyneet viimeksi kuluneen vuosikymmenen takaiskuista huolimatta.
Elintason nousua on vaikea yksiselitteisesti mitata. Rauhan aikana reaalinen bruttokansantuote henkilöä kohti on silti vähintäänkin tyydyttävä elintason mittari, ja tämän mittarin mukaan elintasomme on noussut monikymmenkertaiseksi muutamassa sukupolvessa. Tästä voimme hyvällä omallatunnolla tuntea pientä kansallisylpeyttäkin.
Aivan ensimmäisiä säästöpankkeja ei Lammin säästöpankki ollut, mutta se on suunnilleen yhtä vanha kuin Suomi kehittyvänä kansakuntana ja dynaamisena kansantaloutena. Kun pankkinne perustettiin, Kiven Seitsemän veljestä oli uusi, melkein painotuore kirja. Jean Sibelius oli koulupoika, joka vasta muutaman vuoden päästä kirjoittaisi nuottiviivoille ensimmäiset sävellyksensä.
Kansallisen kulttuurin orastaessa myös moderni elinkeinoelämä alkoi muodostua kaskisavujen rinnalle. Sahateollisuus kasvoi. Rautatiet nopeuttivat matkustamista 1860- ja 1870-luvuilta alkaen. Ja, kuten tänään sopii muistaa, lähes tyhjästä alkanut pankkitoiminta kasvoi voimakkaasti noina aikoina.
Säästöpankkitoiminta alkoi jo 1820-luvulla, mutta vasta vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla toiminta kasvoi voimakkaasti ja alkoi laajeta myös pienille paikkakunnille. Säästöpankkien perustaminen oli tuolloin vahvasti sidoksissa paikallishallintoon ja kunnalliseen elämään. Toiminta oli vuosikymmenien ajan melko pienimuotoista ja pitkälti harrastelijamaistakin. Mutta se oli useissa tapauksissa ainoa rahoituspalvelu, joka pienillä paikkakunnilla oli saatavilla.
Alusta alkaen säästöpakit profiloituivat laajojen kansankerrosten laitoksiksi, toisin kuin liikepankit. Säästöpankit olivat jonkinlaisia työväenpankkeja. Esimerkiksi Lammin säästöpankin perustamisen yhteydessä annettujen sääntöjen ensimmäisen pykälän mukaan pankki ”tarkoittaa walmistaa henkilöille kaikista säätyluokista, erittäin työmiehille ja palvelioille, saada säästönsä tallitetuksi ja korkoa antawaksi.”
Lammin Säästöpankki perustettiin maamme teollistumisen alkuvaiheissa, pankkitoiminnan voimakkaassa laajenemisaallossa vuonna 1877. Tästä vuosiluvusta voi halutessaan löytää runsaasti symboliikkaa, sillä samana vuonna Suomessa päätettiin luopua vanhasta hopeakannasta ja siirtyä kultakantaan, mikä toteutettiinkin sitten seuraavana vuonna. Tämä merkitsi rahaolojen modernisoitumista. Kultakanta oli aikanaan maailman kehittynein rahajärjestelmä. Uusi rahajärjestelmä osaltaan integroi Suomea Länsi-Eurooppaan, jossa kultakanta oli jo laajasti käytössä.
Maailmansotien väliseen aikaan saakka säästöpankit olivat auki vain muutamia tunteja viikossa. Useimmiten niissä oli mukana paikkakunnan keskeisiä ja vaikutusvaltaisia henkilöitä, joiden päätoimena oli normaalisti jokin aivan muu. Nykyään sanottaisiin, että pankit olivat verkostoituneita.
Mutta ammattimaisen henkilökunnan puute ei automaattisesti tarkoittanut taitamattomuutta, eikä varsinkaan varomattomuutta. Yksittäisistä takaiskuista huolimatta mitään laajamittaista säästöpankkikriisiä ei Suomessa muodostunut ennen 1990-lukua. Esimerkiksi 1930-luvun pulakaudella monet liikepankit olivat pahoissa vaikeuksissa, mutta yleisesti ottaen säästöpankkien tilanne oli parempi.
Säästöpankkien merkittävin rooli ei siis ollut niinkään muodostuvan suurteollisuuden rahoittamisessa, vaan kotitalouksien ja pienyritysten pankkeina. Ne olivat myös omiaan laajentamaan rahataloutta. Alkuperäisen ideologiansa mukaisesti ne edistivät säästäväisyyttä, mutta samalla ne tulivat edistäneeksi rahoituspalveluiden käyttöä. Suomen ensimmäinen tilisiirtojärjestelmä alkoi 1910-luvulla säästöpankkien hankkeena, josta tosin luovuttiin jo 1922. Tässäkin suhteessa säästöpankit olivat edelläkävijöitä.
Tietotekniikka on sen jälkeen kehittynyt nopeasti. Koska pankkitoiminta on pohjimmiltaan tietojenkäsittelyä, numeropeliä, sillä on ollut suuri vaikutus pankkisektorin kehitykseen. Tietotekniikalla tulee olemaan rahoitusalalla tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys. Ja kuten julkisuudessa esitetyistä puheenvuoroista on käynyt selväksi, muutos voi olla samalla sekä uhka että mahdollisuus.
Nykyään puhutaan digitalisaatiosta. Pankkien digitalisaatio on saanut osakseen runsaasti huomiota eräiden viimeaikaisten julkisten kannanottojen vuoksi.
Digitalisaatiolla tarkoitetaan tietotekniikan hyödyntämistä finanssipalveluissa laaja-alaisesti ja syvällisesti niin, että liiketoimintamallit ja myös kulutustottumukset muuttuvat. Finanssipalvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon ja mobiililaitteisiin, jotka liikkuvat ihmisten mukana. Finanssipalveluja käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän siellä, missä kulloinkin liikutaan ja asioidaan. Tämä tuo sekä uhkia että mahdollisuuksia.
Kuluttajalle yksi selkeimmin näkyvistä digitalisaation tuomista muutoksista on maksamisen kehittyminen. Onko kyseessä vanhan pelin uudet säännöt vai kokonaan uusi peli?
Käteismaksut ovat edelleen tavallisia, mutta jo vuosia sitten erilaisten maksukorttien käyttäminen on ollut vielä tavallisempaa. Maksutapoja on tullut lisää, kun korttimaksamisen ja käteisen rinnalle ovat tulleet erilaiset mobiilisovellukset. Ne ovat jo arkipäivää nuoremmille sukupolville.
Maksujen välittäminen pankista toiseen on myös muuttumassa, ja on jo osin muuttunut, reaaliaikaiseksi. Maksupalveluissa pankit ovat saaneet kilpailijoita myös perinteisen pankkisektorin ulkopuolelta, nimittäin pienistä ja suurista teknologiayrityksistä.
Uudet maksupalvelut myös sulautuvat palveluihin niin, että niitä tuskin huomaa. Suurimmissa kaupungeissa ruuan tilaaminen kotiin, pysäköiminen tai taksilla ajaminen tapahtuu tänä päivänä helposti niin, että myyjän ja ostajan välillä ei näkyvää maksutapahtumaa ole lainkaan, vaan kaikki tapahtuu automaattisesti taustalla. Tämä tekee taloudenhallinnasta aiempaa haastavampaa, sillä ihminen voi tulla käyttäneeksi rahaa edes kunnolla huomaamatta sitä. Talouslukutaidon merkitys korostuu digitalisoituvassa maailmassa.
Sääntelyn on pakko vastata muuttuvaan todellisuuteen, ja finanssialaa muokkaakin digitalisaation rinnalla myös lainsäädännön harmonisointi EU:n alueella. EU:n uudistetun maksupalveludirektiivin (PSD2) vaikutukset alkavat näkyä Suomessa vähitellen seuraavien vuosien aikana.
Direktiivin tarkoitus on selkeyttää maksamisen lainsäädäntöä niin, että se sopii paremmin digitalisoituvaan talouteen. Direktiivi edesauttaa kilpailua rahoitusalalla ja sitä kautta parempien palvelujen syntymistä ja edullisempien hintojen muodostumista.
Kuluttajille mainostetaan myös aivan uudenlaisia ilmiöitä, kuten bitcoinia ja muita niin kutsuttuja kryptovaluuttoja. Bitcoin on kehitetty alun perin maksamisen välineeksi, mutta sen käyttö tähän tarkoitukseen on jäänyt hyvin vähäiseksi.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että bitcoin ja muut kryptovaluutat kiinnostavat ihmisiä enemmän sijoituksina kuin maksuvälineinä. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kyseessä on täysin spekulatiivinen sijoituskohde. Tämä tarkoittaa sitä, että bitcoinin arvoa ei takaa kukaan, eikä se anna mitään varsinaista tuottoa, kuten osinkoa tai korkoa. Tuotto-odotus perustuu pelkästään arvonnousuun, ja sellainen sijoitustoiminta sisältää aina merkittäviä riskejä.
Bitcoinin markkinahinta on heilahdellut erittäin voimakkaasti, ja viimeaikainen nopea hinnannousu viittaa tulppaanimanian kaltaiseen klassiseen hintakuplaan.
Tekoäly ja koneoppiminen ovat myös tärkeässä roolissa finanssialan digitalisaatiossa. Tekoälyä on pankkisektorilla sovellettu jo esimerkiksi arvopaperikauppaan ja jossain määrin luottopäätösten tekemiseen. Tekoäly tulee korvaamaan monta työtehtävää, mutta ei varmasti kaikkia. Sen avulla voidaan ehkä luoda täysin uudenlaisia rahoituspalveluita, joita ei aiemmin ole ollut tarjolla, ja joita emme vielä osaa edes kuvitella.
Viime kädessä kyse on kuitenkin samoista rahoituspalveluista kuin aina ennenkin, eli lainoista, talletuksista ja maksamisesta. Tämä palvelukombinaatio on satoja vuosia vanha, ja rahoitustoimialan tuntemus ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen on pankkialan ammattilaisen ydinosaamista jatkossakin. Pankkitoiminta on parhaimmillaan silloin, kun tekoäly ja tunneäly kohtaavat toisensa.
Hyvät naiset ja herrat,
Suomen taloudessa eletään vihdoin kasvun aikaa. Kasvuvauhtimme on tällä hetkellä euroalueen nopeimpien joukossa.
Kuluneen vuoden aikana yksittäisiä yrityksiä koskevat hyvät uutiset ovat vahvistuneet koko talouden kasvuksi. Kasvu on laaja-alaistunut kulutusvetoisesta kysynnästä myös investointeihin ja viennin virkoamiseen.
Tällä hetkellä kaikki aineelliset investoinnit kasvavat. Pitkän aikavälin kannalta on tärkeää, ettei tutkimus- ja kehitystoiminta enää vähene. Suomalaisten yritysten näkymät ovat aiempaa selvästi paremmat.
Pankkien toimiminen Suomen pienilläkin paikkakunnilla ei suinkaan ole ollut vähäpätöinen asia. Pankin ja sen toimintaympäristön menestys ovat aina voimakkaasti toisiinsa kietoutuneet.
Jo yksi taloustieteiden suurimmista klassikoista, Joseph Schumpeter, kirjoitti 1930-luvulla pankkitoiminnan välttämättömyydestä taloudelliselle kehitykselle.
Elinkeinoelämän ja kotitalouksien tärkeitä hankintoja ei pystytä rahoittamaan, jos ei ole rahoitusta tarjoavia instituutioita. Ja ilman investointeja ei ole taloudellista kehitystä. Moderni pankkitoiminta on yhtä vanha kuin teollistuminen, eikä kyseessä suinkaan ole sattuma. Toimiva rahoitusjärjestelmä on välttämätön edellytys taloudelliselle kehitykselle.
Pankkijärjestelmä ei kuitenkaan hyödytä taloutta ja yhteiskuntaa, jos se toimii tehottomasti. Tehokkuutta on haettu rahoitusalalla tietotekniikan avulla jo vuosikymmeniä, ja digitalisaatio tuo sitä entisestään lisää uuden teknologian, uusien toimintatapojen ja lisääntyvän kilpailun myötä.
Säästöpankeilla on kuitenkin merkittävä vahvuus, jota vastaan digitaalisiin kanaviin turvautuvan teknologiayrityksen tai globaalin finanssialan toimijan on vaikea kilpailla. Tarkoitan paikallisuutta.
Lähes 200-vuotisen historiansa aikana säästöpankit ovat kohdanneet monta eri muutosvoimaa ja kriisiäkin, mutta paikallisina toimijoina ne voivat löytää paikkansa myös uudella aikakaudella. Niiden jatkuvuus perustuu siihen luottamukseen, joka asiakkailla on säästöpankkeja kohtaan ja luottamus, kuten tiedämme, on pankkitoiminnassa kaiken perusta.
Hyvät naiset ja herrat! Vielä lopuksi kiitän Lammin säästöpankkia mahdollisuudesta osallistua perinteikkään pankkinne merkkipäivän viettoon ja toivotan parhainta menestystä, luottamusta ja vakautta jatkossakin!