Johtokunnan jäsen Olli Rehn
Suomen Pankki
Juhlapuhe Yrittäjän päivän pääjuhlassa
Suomen kasvutarina ja yritysten tuottavuus
Korjaamo, Helsinki 5.9.2017
(PDF)
Suomen kasvutarina ja yritysten tuottavuus
Arvoisat yrittäjät ja yritysten edustajat, hyvät naiset ja herrat,
Suomen taloudessa eletään vihdoin kasvun aikaa. Kuluneen vuoden aikana yksittäisiä yrityksiä koskevat hyvät uutiset ovat vahvistuneet koko talouden kasvuksi. Kasvu on laaja-alaistunut kulutusvetoisesta kysynnästä myös investointeihin ja viennin virkoamiseen. Suomalaisten yritysten näkymät ovat aiempaa selvästi paremmat.
Kaskimailta digiyhteiskunnaksi
Tänään onkin sopiva tilaisuus tarkastella 100 vuotiaan Suomen nousua kaskimailta ja tervanpoltosta digiyhteiskunnaksi, jossa yhtäältä monet teollistumisen alkuajan yritykset ovat edelleen osa tarinaamme – ja uudemmat tulokkaat tuovat uusia tuulia tulevaan menestykseemme.
Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen Suomi oli köyhä maa muihin länsimaihin verrattuna. Elintasomme on monella mittarilla parantunut merkittävästi noista ajoista. Kansantuotteella henkeä kohden mitaten suomalaisten elintaso on 150 vuodessa kasvanut noin 25-kertaiseksi.1
Viime aikoihin saakka suomalaisten elintason kasvu on nopeutunut. Vuodesta 1860 alkaen elintason kaksinkertaistumiseen kului 50 vuotta. Sodista huolimatta seuraava kaksinkertaistuminen saavutettiin 40 vuoden kuluessa. Sotien jälkeen talouskasvu kiihtyi, ja elintaso kaksinkertaistui 20 vuoden ajassa kaksi kertaa. Vauhti näyttää kuitenkin hidastuneen. Se liittyy tuottavuuskasvun hidastumiseen, mihin palaan hetken päästä.
Yksi avaintekijä Suomen 150-vuotisen elintason nousun taustalla on ollut maamme integroituminen kansainväliseen talouteen. Teollistuminen on perustunut kansainväliseen kauppaan ja sen mahdollistamaan erikoistumiseen. Metsäteollisuus, jonka raaka-aineita löytyy runsaasti kotimaasta, on tästä oiva esimerkki. Sama pätee myöhemmin metalli- ja teknologiateollisuuteen ja tänään lisäksi vaikkapa ohjelmisto- ja peliteollisuuteen. Myös palvelujen ulkomaankauppa on kasvanut.
Vapaakauppa ja liberaali kansainvälinen järjestys onkin ollut Suomen kasvutarinan yksi kulmakivi. Siksi emme voi hiljaa seurata sitä, että tuon liberaalin järjestyksen luojat, Yhdysvallat ja Britannia, nyt itse heikentävät sen perustaa. Euroopan unioni on tässä tilanteessa johdonmukaisesti puolustanut monenkeskistä kauppajärjestelmää ja solminut uusia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia. Myös Kiinan suunnalta on kuultu vastaavia puheenvuoroja vapaakaupan puolesta.
Globalisaatio ei ole vielä ottanut takapakkia, mutta liberaalin kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudesta on pidettävä huolta – siinä Suomi ja EU ovat eturintamassa.
Kansantalouden tila 2017 – käänne parempaan
Mikä sitten on Suomen kansantalouden tila syksyllä 2017? Kasvuvauhtimme on tällä hetkellä euroalueen nopeinta. Noususuhdanne Suomessa alkoi kuitenkin myöhään – kiinni kurottavaa riittää. Kotimaisen kysynnän ja rakennusinvestointien ohella vienti ja tuotannolliset investoinnit ovat lähteneet vetämään.
Kotimaisen kysynnän kasvun taustalla on ollut Suomessa ja myös muissa euroalueen maissa hyvin elvyttävä rahapolitiikka. Alhainen korkotaso vähentää säästämistä ja lisää kulutusta ja investointeja. EKP:n osto-ohjelmat ovat tukeneet pankkien lainanantoa. Sekä kotitalouksien että yrityslainojen korot ovat laskeneet poikkeuksellisen alhaisiksi.
Silti on hyvä muistaa että rahapolitiikalla yksistään voidaan vaikuttaa talouskasvuun vain lyhyehköllä aikavälillä – ”ettei kurki kuole ennen kuin suo sulaa”. Kestävän kasvun eväät luodaan tuottavuutta, työn tarjontaa ja investointeja vahvistamalla.
Kotimaisella talouspolitiikalla on parannettu viennin kilpailukykyä. Julkista taloutta tasapainottavat toimet yhdessä kasvun kiihtymisen kanssa luovat nyt myönteisempää näkymää kotitalouksille ja yrityksille. Tämä kaikki näkyy kotitalouksien ja yritysten luottamuksen paranemisena.
Kiky-sopimuksesta on viime aikoina puhuttu paljon. Tilastotietojen valossa sopimuksen ansiosta suomalaisen työn hinta alenee tänävuonna selvästi suhteessa kilpailijamaihin. Vuoden 2017 alussa työnhinta Suomessa laski noin puolitoista prosenttia vuotta aiemmasta työkustannusindeksillä mitattuna. Samaan aikaan euroalueella se nousi runsaan prosentin, Saksassa ja Ruotsissa kaksi prosenttia. Tätä ei yrityskentässä kannata mielestäni väheksyä.
Tärkeintä on, että työllisyys kohenee, kun kiky-sopimuksen avulla suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä ollaan nyt palauttamassa kilpailijamaiden tasolle.
Nyt edessä on liittokierros. Vientisektorin palkanmaksukykyyn nojaavaa Suomen mallia ei syntynyt teoriassa, mutta käytännössä se voidaan yhä tehdä. Neuvottelijat ovatkin paljon vartijoina Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta. Toivotan menestystä kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevan ratkaisun saavuttamiseksi.
Vientiteollisuuden parantunut tilanne tuo kansantalouteen kipeästi kaivattuja lisätuloja sekä suoraan että epäsuorasti. Vaikka teollisuus itsessään ei ole lisännytkään merkittävästi työllisyyttä, vientiteollisuuden parantuneet näkymät ovat kiihdyttäneet tuotannollisia investointeja, lisänneet palveluiden kysyntää ja näin vahvistaneet työllisyyttä.
Työmarkkinoiden rakenteelliset kitkaongelmat korostuvat tällaisessa tilanteessa. Nyt ne näkyvät siinä, että joillakin aloilla alkaa olla merkittävääkin työvoimapulaa. On vaikea korostaa liikaa työmarkkinoiden toiminnan merkitystä talouskasvun edellytysten turvaamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.
Pintaa syvemmälle: Suomen yritykset ja tuottavuus
Aloitin kansantaloutemme elintason kasvutarinalla. Elintason kasvu näyttäisi hidastuneen johtuen pitkälti heikosta tuottavuuskehityksestä.
Makrotason tuottavuuslukuja katsellessa syntyy helposti mielikuva että suomalaiset yritykset ovat olleet aneemisessa tilassa. Tarkempi tarkastelu paljastaa, että osassa yrityksiä tuottavuuskasvu on jatkunut vahvana lähes koko 2000-luvun ajan. Samaan aikaan valtaosalla yrityksistä kuitenkin tuottavuus on madellut lähes paikoillaan.
Se, että osalla menee hyvin, ei tietysti ole ongelma. Ongelma on se, etteivät muut pysy perässä. Tuottavuuden kasvun esteet muille yrityksille ovatkin mahdollisesti kasvaneet – voi olla, että siirtymiskustannukset tuotantoon perustuvasta taloudesta tietoyhteiskuntaan ovat nousseet.
Tuottavuuskasvu syntyy innovaatioiden ohella myös niiden leviämisestä innovaattoriyrityksistä muihin yrityksiin. Eturintaman erkaantuminen muista yrityksistä voi viitata siihen, että uusimman teknologian hidas käyttöönotto on suurempi ongelma kuin innovaatioiden puute.2,3
Kansainvälinen tutkimus korostaa sitä, että yritysten uusiutuminen on keskeinen työllisyyden ja tuottavuuskasvun lähde. Merkittävä osa työllisyyden, tuottavuuden ja tuotannon vaihteluista yli ajan (jopa 40 %) selittyy yritysten syntymiseen ja häviämiseen vaikuttavilla tekijöillä.
Suora johtopäätös tutkimuksesta on, että merkittävässä joukossa uusia yrityksiä asiat tehdään paremmin ja tehokkaammin kuin jo olemassa olevissa yrityksissä, ja uudet yritykset pakottavat vanhat uusiutumaan.4
Miksi sitten tuottavuus yrityksissä on niin tärkeää? Makrotasolla tuottavuuskasvu heijastuu elintason kasvuun. Yritystasolla taas tuottavuuserot heijastuvat yritysten kannattavuuteen. Suomen Pankissakin tehtyjen tutkimusten mukaan kannattavat yritykset työllistävät, korkea tuottavuus heijastuu palkkoihin ja korkea tuottavuus kulkee yhdessä vientimenestyksen kanssa.5
Tuottavuuskasvun taustatekijöitä tunnetaan.6 Niitä ovat mm. kilpailun esteiden purkaminen, innovaatiotoiminnan tukeminen, osaamisen kehittäminen, rahoituksen välityksen tehostaminen (esim. pääoma/riskisijoittamisen esteiden purkaminen ja yksinkertaistaminen), yritysten johtaminen (esim. parempi yhteys tuottavuuden ja palkkojen välillä), omistajuus (esim. ulkomaisten investointien houkuttelu ja kotimaisten yritysten osallistuminen globaaleihin arvoketjuihin) ja verotus.
Esimerkiksi TEM:n yrittäjyysohjelmassa on monia näitä elementtejä, kuten kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ja norminpurkuhankkeet, ulkomaisten huippuosaajien rekrytoinnin helpottaminen sekä viennin rahoituksen parantaminen.
Julkisen vallan aktiivinen innovaatiopolitiikka on perusteltua, koska muuten yksityinen sektori investoisi innovaatiotoimintaan vähemmän kuin olisi yhteiskunnan kannalta toivottavaa. Tähän on myös kiinnitetty huomiota yrittäjyyspaketissa pk-yrityksille suunnattujen innovaatiosetelien muodossa, jotka ovat osoittautuneet suosituksi välineeksi uudistaa yrityksen toimintaa.
Hyvät naiset ja herrat,
Pidemmässä kaaressa katsoen 100-vuotiaan Suomen elintason nousu on menestystarina. Vaikka olemme kuluneen kymmenen vuoden aikana nähneet heikompia vuosia, ovat näkymät nyt valoisammat.
Työllisyys on alkanut kohenemaan, mitä voidaan uudistuksilla tukea. EKP:n kevyt rahapolitiikka tukee kasvua ja työllisyyttä. Suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyky on korjautumassa, kunhan linja pitää.
Kansantalous ei kuitenkaan luo elintasoa, vaan taloudessa toimivat yritykset. Tulevaisuuden elintasomme nousu riippuu pitkälti siitä, kuinka taloutemme ja yrityksemme uusiutuvat. Toivotankin menestystä siihen ponnistukseen suomalaisille yrityksille ja yrittäjille!
____________________
[1] Kuvassa pystyakselilla on käytetty logaritmista asteikkoa, joka havainnollistaa paremmin elintason suhteellista kasvua. Henkeä kohden laskettu bruttokansantuote on yleisimmin käytetty elintason mittari. Se kuvaa, kuinka paljon tavaroita ja palveluita taloudessa tuotetaan henkeä kohden. Elintasolla on vahva kytkös moniin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin (elinajanodote, terveys, vapaa-aika, koulutusmahdollisuudet).
[2] Ks. Andrews, D., Criscuolo, C. & Gal, P. (2015), “Frontier firms, technology diffusion and public policy: micro evidence from OECD countries”, The Future of Productivity: Main Background Papers.
[3] Pitkän aikavälin evidenssiä uusien teknologioiden hitaammista leviämisestä eturintamalta muualle talouteen ks. Comin, D. A. & Mestieri Ferrer, M. 2013. "If Technology Has Arrived Everywhere, Why has Income Diverged?," NBER Working Papers 19010.
[4] Kilponen, J. 2017: Yritysdynamiikka ja makrotalous – luovan tuhon merkkejä etsimässä, BoF Economics Review, 3/2017.
[5] Nurmi, S., Vanhala, J., & Virén M. 2017: Kannattavat yritykset työllistävät ja maksavat korkeampaa palkkaa. Euro & talous 3/2017.
[6] Altomonte, C., Aquilante, T and Ottaviano, G.I.P. 2012: The triggers of competitiveness: the EFIGE cross-country report. BRUEGEL BLUEPRINT SERIES Volume XVII.